matkalla nyt ja aina
Georgialainen keittiö on saanut vaikutteita turkkilaisesta keittiöstä (tai päinvastoin) ja toki myös venäläisestä keittiöstä. Ruoka on tuhtia, maustettua mutta ei liian tulista meidän perunan syöjien makuun. Georgialainen ruoka on perinteisesti melko lihaisaa ja tietysti teurastetuista elämistä on käytetty kaikki mahdollinen, ne vähän "huonommatkin" palat. Ruokaa on tehty vartaissa tulella tai ruukuissa hauduttamalla ja erityisesti hauduttamalla saadaankin... Continue Reading →
Silloin tällöin poden huonoa omaatuntoa siitä, että lapseni eivät saa minulta perintönä liikunnan iloa vaan mallin sohvalla rötköttämiseen. Viimeksi tätä surressani muistin kuulleeni (ihanilta bloggari-naisilta Nooralta ja Terhiltä) Outdoor Factory –nimisestä paikasta. Outdoor Factory on nimenä vähän pelottava henkilölle, joka ei siis varsinaisesti mikään ulkoilmaihme ole. Mutta kun vaa’assa on omantunnon kolkutus niin tälläkin äidillä... Continue Reading →
Useinkaan eivät sääennustukset ole kiinnostaneet niin paljoin kuin viime päivinä. Kyttäsin lauantain ennusteita hyvästä syytä. Meille oli varattu paikat tykkisluuppi Dianan perhepurjehdukselle lauantaipäivälle. Tykkisluuppi on 1700-luvun tyylin mukainen avovene, joten jos vettä tulisi niin matkanteko olisi kurjaa. Mutta ilokseni lauantain säät olivat kohdallaan. Aamu oli kaunis ja päiväksi luvattiin aurinkoa ja yli 20 astetta lämmintä.... Continue Reading →
”Mitäs sanot jos matkustetaan viikinkikeskukseen?" "No EI, vihaan museoita!” Ja näissä tunnelmissa lähdimme reissuun kohti Rosalan viikinkikeskusta. Olin ajatellut, että lapseni, joka rakastaa lohikäärmeitä (Näin koulutat lohikäärmeesi) ja tykkää siinä sivussa viikingeistä, arvostaisi matkaa viikinkikeskukseen. Mutta keskus ilmeisesti kuulosti museolta (?!) ja homma meni siinä pieleen. Mutta myöhäistä perua, eikun matkaan! Meiltä Kasnäsiin, kestää autolla lähes... Continue Reading →
Meri pauhaa ja jyrisee. Aallot lyövät kallioille ja pisarat pärskähtelevät korkealle kohti taivasta. Aurinko porottaa. Vihreät puupenkit on ladottu pienelle lämpimälle neliölle, joka sijaitsee majakan edessä. Majakan harmaat kiviseinät suojaavat muutaman neliön suuruista lämmintä länttiä tuulisella saarella. Läntillä voisi kasvattaa tomaatteja, tai ruusuja. Vai olisiko ruusutarha parempi maalata majakan seiniin niin kuin Muumimamma teki majakkasaarella,... Continue Reading →
Aurinkoinen päivä luvassa, joten tänään oli hyvä päivä lähteä retkelle yhteen lempipaikoistani Helsingissä. Pakkasin autoon lapset ja vähän evästä ja lupasin lapsille kivan tyttöjenretkipäivän. Suomenlinna on tietysti juuri siellä missä ennenkin eikä saari ole miksikään muuttunut, mutta verraten 90-lukuun, jolloin olen enemmän viettänyt kesäpäiviä Suokin kallioilla, jotain on muuttunut. Kauppa on saanut lauttarantaan uuden hienon... Continue Reading →
