matkalla nyt ja aina
Kesällä 2019 vietimme loman aloituksen matkaamalla Lappia ristiin ja rastiin. Olin suunnitellut road tripin joka vei meidät Rovaniemeltä Vuotsoon ja Tankavaaraan sekä Kiiloselälle ja Saariselän kautta Inariin ja Giellajohkaan. Ja pitihän meidän pyrähtää Norjassa, huvin vuoksi tietysti. Kotimatkalla poikkesimme vielä Kuusamon seudulla. Melkoinen lähes 3000 kilometrin reitti. Ja elämyksiltään valtava. Esittelen nyt kaikki lapsiystävälliset kohteet... Continue Reading →
Lapin road tripin ensimmäinen stoppi oli Pyhä-Luoston kansallispuistosta löytyvä Lampivaaran ametistikaivos. Valitettavasti vaan ensimmäisellä kerralla pääsimme vain Lampivaaran kahvilaan saakka, mutta emme ametistikaivokselle, Lampivaaran huipulle, joten meidän ensimmäinen - varsinaisista tuntureista ainoa- huiputus oli Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyvän Kiilopään huiputus. Suomen Latu ylläpitää Kiilopään alueella ravintolaa, majoitusta ja savusaunaa ja alueelta lähtee useampia Urho Kekkosen... Continue Reading →
*Yhteistyössä Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja Lapland Safaris*Elämässä on rutiineja, mutta onneksi edelleen melko usein niitä ensimmäisiä kertoja!Tällä Lappi Road tripillä ensimmäisiä kertoja on ollut jo muutamia; tunturin huiputus, kullanhuuhdonta ja nyt tämä fättäily.Täytyy myöntää, että kysymys Uhka vai mahdollisuus nousi mieleeni kun kurvasimme Lapland Safaris Saariselän pihaan ja näin rivissä fatbiket.Lapland Safaris tarjoaa monenmoista aktiviteettia... Continue Reading →
Vietin ystävän kanssa aurinkoisen kevätsunnuntain talvihorroksesta heräilevässä Suomenlinnassa Suomenlinnan Suupalat -tapahtuman merkeissä. Tapahtumaa oli lanseerattu eräänlaiseksi kesäkauden avaukseksi. Mukana olevat ravintolayritykset tarjosivat maistiaisia viiden euron hintaan. Cafe Silon maisteluannoksessa oli kakkua, pullaa ja suklaata. Mitä sitä ihminen enempääRantakasarmien läpi kuljettaessa ensimmäinen stoppi on Cafe Silo. Minulle uusi tuttavuus, mutta vanhassa talossa. Ennen muinoin talossa taisi... Continue Reading →
Kevätseuranta on siinä vaiheessa, että yksi varma merkki kesän lähestymisestä on täällä, sillä Linnanmäki avautuu. Perjantaina 26.4. Lintsi herää talviunilta ja hupi on jälleen irti. Meitä Lintsin kävijöitä huvituttaa 700 hupimestaria 156 päivää, joten hupia riittää usean kuukauden ajaksi ja meille kaikille. Tänä vuonna kauteen mahtuu kolme erilaista teemaviikkoa. Avajaiskarnevaalit aloittavat teemaviikot. Tämä on ehkä... Continue Reading →
Yksi Tuusulanjärven nähtävyyksistä on sotahistoriallinen Lottamuseo. Lottamuseo toimii hienossa sinisessä huvilamaisessa rakennuksessa kauniilla paikalla Rantatiellä Tuusulanjärven rannalla. Vastapäätä Lottamuseota, toisella puolella Tuusulanjärveä näkyy melko jylhät kalliot, Sarvikallio. Ollaan siis mitä syvimmällä Tuusulanjärven kulttuurimaisemia. Sarvikallion samoilustani voit lukea täältä. Lottamuseo tunnetaan aktiivisesta näyttelytoiminnastaan ja kanttiinista. Museo ja Lottakanttiini palvelevat asiakkaitaan ympäri vuoden. Vieraillessani aurinkoisena kevätsunnuntaina museossa... Continue Reading →
Hiihtoloma vetelee viimeisiään ja aamu valkenee erittäin kauniina. Pieni pakkanen, aurinko ja täysin sininen taivas. Juuri upea hiihtokeli! Tjaa, enpä usko. En ole hiihtänyt yli 30 vuoteen. Silti keväthankien aikaan hieman vihmoo niin että voisin jopa kokeilla, mutta ei tänään. Nyt on toiset suunnitelmat. Pakkaan itseni sekä omat ja lainalapsen autoon ja lähdemme kylpemään. Olen... Continue Reading →
Vuosittainen, suurin matkailualan tapahtuma on käynnissä Messukeskuksessa. Perjantaina 18.1. ovet avautuivat kaikelle yleisölle ja ovat avoinna sunnuntaihin 20.1. saakka. Olin ensimmäistä kertaa mukana matkailun ammattilaispäivässä ja täytyy sanoa että päiväni oli täyteläinen, täynnä mielenkiintoisia kohtaamisia vanhojen ja uusien tuttujen kanssa. Messujen tämän vuoden teema on Hidden Treasures ja erilaisia matkailun aarteita on esillä lähes tuhannen... Continue Reading →
Joskus ihminen -äiti sellainen- kaipaa pientä hemmottelua, mini momcationin. Ja minusta yksi parhaista tavoista hemmotella itseäni on ottaa vähän "omaa aikaa" (vaikka vihaankin termiä) ja jotain pientä naposteltavaa jossain viihtyisässä paikassa. Tällä kertaa tämä viihtyisä hemmottelupaikka oli Salutorget, Helsingin Kauppatorin laidalla. Olin jo pitkään suunnittellut tee-hetkeä Salutorgetissa, sillä sehän on yksi harvoista paikoista, jotka tarjoavat... Continue Reading →