Paasikun Husky-taivas, maaseudun perhekohde

Paasiku mōis on noin 25 iloisen siperianhuskyn koti noin 35 kilometriä Tallinnasta itään. Valitettavasti ei ihan navigointi mennyt nappiin! Mutta kännykän ja puhelimen yhteistyönavigoinnilla, lopulta, noin 15 minuuttia myöhässä sovitusta aikataulusta pääsimme perille Paasiku mōisin Husky-taivaaseen. Olimme myöhässä lasten eniten odottamalta Viron matkan aktiviteetilta; olin varannut meille Husky-kierroksen Paasikun koirakartanossa (Paasiku mōis). Kun ajoimme Paasikun pihaan... Continue Reading →

Messuja ja unelmia

Vuosittainen, suurin matkailualan tapahtuma on käynnissä Messukeskuksessa. Perjantaina 18.1. ovet avautuivat kaikelle yleisölle ja ovat avoinna sunnuntaihin 20.1. saakka. Olin ensimmäistä kertaa mukana matkailun ammattilaispäivässä ja täytyy sanoa että päiväni oli täyteläinen, täynnä mielenkiintoisia kohtaamisia vanhojen ja uusien tuttujen kanssa. Messujen tämän vuoden teema on Hidden Treasures ja erilaisia matkailun aarteita on esillä lähes tuhannen... Continue Reading →

Cantabria, Espanjan vähemmän tunnettu helmi

Aina välillä nenän eteen tulee aiemmin tuntemattomia kohteita, jotka iskevät heti, syystä tai toisesta. Espanjan matkailutoimiston viikkokirjeessä esiteltiin maan pohjoisosan maakunta, Baskimaan vieressä jököttävä Cantabria (tätä alueesta kertoo Espanjan matkailusivut). Cantabria on pieni, mutta monipuolinen maakunta Espanjan pohjois-kolkassa. Maakuntaan mahtuu vihreitä vuoristoja ja meren suistoja, joten myös Cantabrian lomaan voi yhdistää rantalomaa sekä vaikkapa vuoristovaellusta.... Continue Reading →

Ny o hyvä hetki lähteä simmottos sit vaa pienel ei sunkka retkel

Onneksi minun tyttöseni ovat aina valmiita retkille. Miestä pitää aina vähän patistaa. Olin jo pidempään pohtinut retkeä Turkuun, koska suosikki taiteilijallani Katja Tukiaisella oli Turussa näyttely, joka päättyisi 6.1. Joten loman lopetusretkessä Turkuun eli tammikuun ensimmäisen viikonlopun retkessä oli ajoitus kohdillaan. Niinpä ajoimme lauantaiaamupäivällä Turkuun ja suunnistimme Turun sydämeen, jossa Makasiini Contemporaryssä, Tuomiokirkonkadulla (niin siinä kirkon... Continue Reading →

Iso Melkuttimen kierto lasten kanssa

Kaverin vinkistä päätin viedä lapseni ja ihanan lainalapsen pienelle elokuiselle retkelle Lopen Melkulle. Niinpä me viime lauantaina kiersimme Iso-Melkuttimen-järven. Iso-Melkutin-järvi on kirkasvetinen, hiekkapohjainen kaunokainen keskellä harjumaisemaa. Harju on jääkauden synnyttämä ja ehkä Iso-Melkutin on lähdepohjainen järvi, joka on syntynyt harjulaaksoon. Iso Melkuttimen ympyräreitti kulkee kauniissa harjumaisemassa Iso-Melkutin ympäri. Matkaa tulee reilut seitsemän kilometriä, kun auton... Continue Reading →

Suppailua Strömforsissa

Silloin tällöin poden huonoa omaatuntoa siitä, että lapseni eivät saa minulta perintönä liikunnan iloa vaan mallin sohvalla rötköttämiseen. Viimeksi tätä surressani muistin kuulleeni (ihanilta bloggari-naisilta Nooralta ja Terhiltä) Outdoor Factory –nimisestä paikasta. Outdoor Factory on nimenä vähän pelottava henkilölle, joka ei siis varsinaisesti mikään ulkoilmaihme ole. Mutta kun vaa’assa on omantunnon kolkutus niin tälläkin äidillä... Continue Reading →

Savonlinna, herää jo!

Keväässä on parasta se, että pienet kesäkaupungit heräävät Ruususen unestaan. Niin myös rakas kotikaupunkini Savonlinna. Tai, no, enhän minä enää asua Savonlinnassa, itse asiassa olen asunut jo pidempään muualla kuin tässä piskuisessa kesäparatiisissa, mutta sydämessä on aina pieni pehmeä paikka Savonlinnalle. Olen viettänyt täällä nyt muutaman toukokuisen päivän ja auringon paisteen ja hiirenkorvien myötä, kaupunki... Continue Reading →

Nuuksion lumo vs. jää ja lumi

Keväinen aurinko ja lämpö houkuttelee ulos pörräämään kaikki öttiäiset, ötökät ja sohvaperunat. Niinpä mekin kömmimme ylös, ulos ja lenkille. Olin iltapäiväksi suunnitellut ulkoilua joko Nuuksiossa tai meren rannalla. Siis luvassa pieni lähialueretki lasten kanssa! Ja seuran vuoksi päädyimme Nuuksioon. Ajoimme omalla autolla Haukkalammelle. Noin neljän maissa iltapäivällä Haukkalammen parkkipaikka oli lähes täysi, ja autoliikenne kävi vilkkaana. Ihmisvirta... Continue Reading →

Metsän ja veden tilkkutäkki = Suomi

Metsän, valojen ja veden täplittämä maisema ilahdutti työmatkaajaa pikavisiitillä pohjoiseen. Pienen pilvilautan yli lennettyämme näin vielä pitkän tovin allamme kiemurtelevan Kemijoen, pienten järvien läikittämän maan ja aikamme Kemijoen yllä lennettyämme näimmekin jo Perämeren rantasuiston johon Kemijoki laskee. Ilmasta tajusi miten vesirikas Rovaniemen seutu on ja miten rikkonainen rantaviiva Perämeren pohjukassa on. Selkeä ilma jäi Lappiin ja... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑