Lasse Erola summaa Viipurin viehätystä kirjassaan Viipuri-opas suomalaisille historian kujeiluksi: ”Onkin historian kujeilua, että parhaiten säilynyt suomalainen kaupunki on Viipuri. Siis kaupunki, jonka Suomi menetti sodassa 70 vuotta sitten.”. Lasse Erola muistuttaa osuvasti kirjassaan, että vanha suomalainen kaupunki Viipuri oli oikeastaan suomalainen vain vuodesta 1917 vuoteen 1940, vakkakin kulttuurisesti suomalaisia ihmisiä Viipurissa on asunut aina, siis kaupungin... Continue Reading →
Kreivitär Amalie ja Aleksanterin teatterin synty
Eräänä helmikuisena lauantaipäivänä olin kutsunut itseni kylään Aleksanterin teatteriin. Emäntänä vierailulla olisi kreivitär Amalie. Amalie ottaisi minut ja parikymmentä muuta vierasta vastaan Aleksanterin teatterin pääsisäänkäynnin aulassa. Ennen Amalien saapumista, minua vähän jännitti; millainen Amalie on, mitä hänellä on päällään ja tempaako Amalien draamakierros osallistujan mukaan vai tuntuuko tapahtuma kiusalliselta? Kreivitär Amalie saapui aulaan ja oli sula... Continue Reading →
TOP 3 nähtävyyttä Pietarissa
1. Kaupunki Ehkä vähän tylsää sanoa näin, mutta kaupunki itsessään on Pietarin hienoin nähtävyys. Pietarin historiallinen keskusta on kaunis ja hyvin yhtenäinen kokonaisuus 1700- ja 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia. Se on tyylillisesti harmoninen ja sen mataluus ja melko selkeä kaavoitus helpottaa kaupungin haltuunottoa ja suunnistus on helppoa. Koska Pietari oli keisarillinen pääkaupunki parin sadan vuoden ajan,... Continue Reading →
Pitkä viikonloppu Pietarissa
Mitä voisi sanoa Pietarista? Aloittaisinko kirkoista, kanavista, historiasta? Vai siitä että Pietari on kaunis ja tuttu. Se todella on kuin vähän fiinimpi Helsinki. Empiiritaloja ja barokkia, kauniita harmonisia linjoja, keltaista väriä. Tosin Pietarin talojen seinissä on myös turkoosia, vaaleanpunaista ja siellä täällä myös tummia kiviseiniä. Tyylillisesti se on huomattavasti yhtenäisempi kuin meidän Helsinki, sillä vaikka... Continue Reading →
Tulevia matkoja, tähtäimessä Pietari
Tiedätkö sen kivan naapurin, jota et tunne. Hän näyttää mukavalta ja moikkailee ystävällisesti, muttet tiedä hänestä mitään. Olisi kiva tutustua paremmin, muttet ole saanut aikaseksi aloittaa juttua. No, Pietari on tuo naapuri. Itse en ole ikinä käynyt Pietarissa vaikka olen sitä jo vuosikausia pohtinut. Joskus 80-luvun hämärissä, ennen Perestroikkaa, kävin perheen kanssa Leningradissa, mutten muista... Continue Reading →