Saksan linnat -sarjassa tänään perjantaina on esittelyssä Wernigeroden linna (Saksi-Anhaltin osavaltiossa). Tämänkin keskiajalta periytyvän keisarillisen linnan nykyinen asu on suurelta osin 1800-luvulta. Wernigeroden linna on avoinna vierailijoille. Onko tässä Saksan hienoin linna?
Sarjan aiemmat linnat löytyvät täältä: Saksan linnat, nuo 25 000 ihmetyksen aihetta.
Wernigeroden linnan historia
Wernigeroden linna oli alun perin keskiaikainen linnoitus, joka oli tarkoitettu turvalliseksi pysähdyspaikaksi Saksan keisarien matkalla heidän metsästysmatkoillaan Harzin vuorille. Ensimmäinen linnoitus rakennettiin jo 1100-luvun alussa Wernigeroden kukkulan päälle.
Linnoitus on muuttunut paljon historiansa aikana. Ensimmäinen suuri muutos tapahtui 1400-luvun lopulla, kun linnaa sitä laajennettiin huomattavasti myöhäisgoottilaiseen tyyliin; edelleen jäljellä olevat kaksi kaarevaa verhoikkunaa linnan sisäpihalla ovat todiste tästä. 1500-luvun aikana linna jälleen rakennettiin uudelleen renessanssilinnaksi, josta myös on edelleen jäljellä piirteitä, kuten portaikkotornista. Kolmikymmenvuotisen sodan tuhojen jälkeen 1600-luvun lopulla kreivi Ernst zu Stolberg-Wernigerode aloitti barokkilinnoituksen muuntamisen asuinlinnaksi.
Viimeisin suuri muutos tapahtui vuosina 1862-1885, kun kreivi Otto zu Stolberg-Wernigeroden uudelleen rakensi linnaa oman rajun uranousun kunniaksi. Stolberg-Wernigeroden oli vuonna 1867 korkeassa virassa Preussin Hannoverin maakunnassa. Myöhemmin hänestä tuli Saksan Wienin suurlähettiläs ja lopulta Bismarckin sijainen Saksan valtakunnan varakanslerina ja Preussin varapääministerinä.
Arkkitehti Carl Frühling loi vaikuttavan linnakokonaisuuden upeine ja runsaine yksityiskohtineen ja linnasta tuli Pohjois-Saksan historismin upea edustaja. Rekonstruoinnin taiteellinen periaate ilmenee sekä sisä- että ulkoarkkitehtuurissa, esimerkiksi liikkuessa linnassa tulee esiin aina uudenlainen siluetti. Kuten moniin muihinkin linnoihin, myös Wernigeroden linnaan kuuluu runsaat puutarha ja puistoalueet, oikeastaan kolme puutarha- ja puistoaluetta: Lustgarten, Tiergarten ja Terrassengärten.
Wernigerode tänä päivänä
Jo vuodesta 1930 Wernigeroden linna on ollut osittain avoin yleisölle ja lähes 50 huoneen sisätiloihin pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella. Vuodesta 1998 linna on toiminut ensimmäisenä saksalaisena 1800-luvun (1803-1918) taiteen ja taiteen historian keskuksena.
Tämäkin linna on rakennettu kukkulan päälle, joten nousu linnaan on melko jyrkkä. Omalla autolla ei pääse linnalle asti, mutta jos ei jaksa kävellä voi linnalle ajella hevoskärryillä tai pienellä junalla (näitä pieniä autoja, joissa istutaan junan näköisessä menopelissä). Linnassa toimii kahvila sekä kaksi ravintolaa ja tämän linnan alueella on myös majoitusmahdollisuus.
Lisätieto linnasta löytyy Wernigeroden kotisivuilta.
Linnan läheltä löytyy useita majoituspaikkoja, mutta erityisen läheltä löytyy; Hotel Erbprinzenpalais (kaunis kuin romanttinen kukkanen), Ferienwohnung Schaller sekä Designappartments Traumschloss.
Wernigeroden linna ja kylä on noin Hannoverin ja Leipzigin puolivälissä. Autolla noin 1h 30min ja julkisilla noin 2h Hannoverista. Leipzigistä noin 1h 40 minuuttia ja julkisilla noin 2h 30 minuuttia, joten sopii esim. päiväretkikohteeksi Hannoverista ja todennäköisesti majoitukset ovat Wernigeroden kylässä edullisempia kuin Hannoverissa. Wernigeroden kaupunki on pieni, noin 30 000 asukkaan kaupunki. Sen vanhakaupunki on upea ristikkotaloineen ja goottilaisine rakennuksineen (kuten vanha kaupungintalo). Kaupunki on vierailun arvoinen ihan itsessäänkin. Läheltä löytyy myös Harz vuoret ja kansallispuisto.
Kieltämättä tuosta päätornista tuli itsellenikin mieleen Prahan Kaarlen sillan torni. Kuulostaa todella kivalta myös nuo puutarha- ja puistoalueet, jotka usein ovat yhtä upeita kuin itse linna. Myös tuo Wernigeroden vanhakaupunki kuulostaa oikein mukavalta vierailukohteelta. No, toki linna itsessäänkin näyttää upealta!
Hei, jep, tämäkin on kivan oloinen kohde. Ja tuo kylä/kaupunki itsessään olisi hyvä syy käydä kylässä. Olisi kyllä super kivaa reissailla Saksaa ristiin rastiin vaikkapa junalla.