Saksan linnat: Heidelbergin linna

Tänään Saksan linnat -sarjassa esitellään Heidelbergin linna, joka on yksi hienoimmista rauniolinnoista ja Saksan nähtävyyksistä!


Heidelbergin linnan historia

Heidelbergin linnan historia juontaa 1200-luvulle ja se kukoisti renessanssin aikana ollen vaaliruhtinaiden ylpeyden aihe ja mahdin vertauskuva.

Aluksi alueen vaaliruhtinaat hallitsivat aluetta keskiaikaisten saksalaisten ruhtinaiden yleiseen tapaan matkustamalla paikasta toiseen, mutta 1300-luvulla Heidelberg kehittyi Kurpfalzin pääkaupungiksi. Ruprecht I perusti vuonna 1386 Heidelbergin yliopiston. Yliopisto on Saksan liittotasavallan vanhin yliopisto, vaikkakin se syntyi vasta kolmantena saksalaisena korkeakouluna Prahan ja Wienin yliopistojen jälkeen.

Ensimmäisenä ja ainoana Kurpfalzin vaaliruhtinaana vuonna 1400 roomalais-saksalaiseksi kuninkaaksi valittu Ruprecht III rakennutti Heidelbergin linnan vanhimman säilyneen osan ja Pyhän hengen kirkon (Heiliggeistkirche), josta tuli kaupungin tärkein kirkko sekä vaaliruhtinaiden hautapaikka.

Vaaliruhtinas Fredrik V:n (1610–1623) nai Elisabeth Stuartin, Englannin kuninkaan tyttären. Häntä varten Fredrik rakennutti Heidelbergin linnan yhteyteen kuuluisan Hortus Palatinus -renessanssipuutarhan. Kolmikymmenvuotisen sodan alettua Fredrik kruunautti itsensä Böömin kuninkaaksi vuonna 1619, mutta jo vuotta myöhemmin katolisen Saksan keisarin joukot löivät hänet. Vuonna 1622 Kolmikymmenvuotisen sodan sekasorroissa katolinen liiga valtasi Heidelbergin ja sodan loppuajan Heidelberg oli miehitetty. Kun kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan vuonna 1648, vaaliruhtinaat saivat Kurpfalzin takaisin.

Vuonna 1685 vaaliruhtinas Kaarle II:n kuoltua vailla perillisiä vaaliruhtinaan arvo siirtyi Wittelsbachin suvun eräälle katoliselle sivuhaaralle. Kuitenkin Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n esittämät perintövaatimukset johtivat uuteen sotaan, jonka yhteydessä ranskalaiset valtasivat Heidelbergin kahdesti ja tuhosivat myös kaupungin lähes kokonaan

Kaupunki elpyi sodista ja rakennettiin uudelleen, mutta 1600-luvun lopun ja 1700-luvun sodat ja luonnontuhot raunioittivat linnan. 1800-luvun linnaromantiikan aika koitui tämänkin kohteen pelastukseksi ja nykyään linnan raunioihin käy tutustumassa noin miljoona turistia.


Heidelbergin linnan siluetti edelleen hallitsee aluetta
Kuva: Staatliche Schlösser und Gärten Baden-Württemberg, Günther Bayerl
Kuva: Staatliche Schlösser und Gärten Baden-Württemberg, Niels Schubert

Heidelbergin kaupunki ja linna on Mannheimista tujauksen kaakkoon Reinin sivujoen eli Neckarjoen äärellä Baden-Württenbergin osavaltiossa. Heidelberg on tunnettu myös vanhasta yliopistostaan.

Linnan kotisivuilta löytyy lisätietoja aukioloajoista, tapahtumista ja lippujen hinnoista. Vuosittain järjestettävän Schlossfestin (linnajuhla) aikana elokuussa muistellaan linnan paloa. Juhla huipentuu ilotulitukseen ja taidokkaaseen valonäytökseen, jonka aikana linna ja Neckarin ylittävä silta näyttää palavan.

3 thoughts on “Saksan linnat: Heidelbergin linna

Add yours

Vastaa

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: