Malta on historiallisesti rikas kivikasa Välimeressä, Tunisian ja Sisilian välissä. Maltalla on miellyttävä ilmasto ja aina melko lämmintä, toukokuusta marraskuulle keskilämpötila on yli 20, joten siksi Malta voisi olla ihanteellinen syyslomakohde. Suomen koululaisten syyslomaviikko lokakuussa on sikäli hankala, että jos ei halua istua lentokoneessa tuntitolkulla, voi olla vaikea löytää takuulämmintä kohdetta. Itse kyllä mieluummin matkustaisin Maltalle toukokuussa, sillä yleensä kevät on aika kiva ja kaunis ajankohta Välimerellä ja itse asiassa toukokuu on tilastollisesti ainoa kesälomakuukausi kun saarella ei ole ehkä liian kuuma.
Malta on itsenäinen valtio, jonka pääsaari on koko valtiolle nimen antanut Malta. Pääsaaren lisäksi lyhyen venematkan päässä olevat Gozon ja Cominon saaret ovat myös asutettuja.
Pienestä koostaan huolimatta Malta tunnetaan historiallisista nähtävyyksistä, rikkaasta kulttuurista ja kirkkaista vesistä kallioisine uimapaikkoineen ja pitkine hiekkarantoineen. Historian ja rantojen lisäksi Malta tarjoaa hyvät puitteet myös aktiivilomailijalle ja herkuttelijalle.
Luin Travellover-blogista että maltalaisissa kylissä ja kaupungeissa ”talot ovat kuin yhdestä muotista, ne on rakennettu kellertävästä kalkkikivestä”. Kellertävä kalkkikivihän näyttää siltä että se on ollut joskus oikeasti keltaista, mutta on auringossa haalistunut melkein värittömäksi, beigeksi. Ja samaisen Travelloverin mukaan ”ainoa väripilkku ovat pienet kalastajaveneet”.
Itse pidän matkoilla ollessani siitä että voi vain kävellä vieraassa kaupungissa (tai maaseudulla) ja katsella on ihmetellä. Maltalla on myös kaltaiselleni historianörtille katseltavaa, sillä saari on ollut asuttu jo tuhansia vuosia ja megaliittisen kulttuurin temppelijäännöksiin voi tutustua Gonzon saarella Ggantijan arkkeologisella alueella. Alueella on myös museo, jossa on esillä esiin kaivettuja löytöjä. Pienellä saarella on muutakin katseltavaa ja erilaisia historiallisia paikkoja voi tutkia Maltan Heritage-sivustolta. Osa historiallisista nähtävyyksistä on veden alla ja niille voi tehdä sukellusretkiä.
Maltalla on kuvattu Games of Thronesin kohtauksia, erityisesti ensimmäisten kausien jaksoissa vilahtelee Maltan kohteita, kuten Eagle Street -katu, joka on yksi kaupungin vanhoista kaduista. Kadulla on kuvattu ensimmäisen kauden kohtaus, jossa Arya yrittää vaihtaa leipäpalan kyyhkyseen vain hetkeä ennen kuin kuulee isänsä kohtalosta.
Maltalla riittää historian kerroksia, megaliittisitä temppeleistä keskiaikaisiin arabialaisiin linnoituksiin. Uusimpana on muistoja brittien vallasta. Malta itsenäistyi 1964.
Mutta Malta taitaa olla tunnetuin sen ilmastosta, saarella paistaa aurinko lähes aina, tilastollisesti yli 300 aurinkoista päivää vuodessa, joten Maltalle on kehittynyt vahva rantakulttuuri. Ja oikeastaan saarethan ovat pelkkää rantaa.
Malta on myös kirkkojen saarivaltio. Monen kävijän mielestä hienoin nähtävyys on Valettan Pyhän Johanneksen katedraali, jonka rakennuttivat 1500-luvun lopulla Maltan ritarit.
Kerranelämässä matkablogi kertoo, että Kirkkosalia reunustavat kappelit, jotka toimivat Maltan ritarikunnan entisten suurmestareiden viimeisinä leposijoina. Kappelitt on koristeltu valkoisella marmorilla ja kullalla sekä patsain ja näyttävin alttarimaalauksin. Oratoriossa on esillä italialaisen barokkimestarin Caravaggion maalaus Johannes Kastajan mestaus. Maalausta on tituleerattu maailman kauneimmaksi. Se on myös ainoa, johon Caravaggio laittoi allekirjoituksensa.
Joten, ehkä jo pelkästään Caravaggion maalaus ja itse kirkko olisivat hyviä syitä matkustaa Maltalle.
Ruokakulttuuri
Maltalainen ruoka on välimerellistä, mutta siinä on vivahteita sieltä täältä ja samaa kerroksellisuutta kuin historiassa. Ymmärrettävästi Maltalla syödään paljon meren eläviä, saarella on vielä elävä kalastajakulttuuri, joten ruokaa saadaan Välimerestä. Maltalaisessa ruokakulttuurissa on vivahteita Italiasta, Espanjasta, Ranskasta, Lähi-Idästä ja tietysti viime aikojen hallitsijasta Englannista. Yksi maltalainen perinneruoka on kaniinipata. Testasin googlaamalla ihan suomeksi kaniinipata ja sain osumia italialaisiin, ranskalaisiin ja espanjalaisiin versioihin, joten kaniinia on varmasti syöty joka paikassa missä näitä pieniä otuksia on, ja nehän tunnetusti lisääntyvät runsaasti, joten tätä riistaa riittänee helpostikin monessa maassa.
Maltalaiset rakastavat omaa rapeakuorista Ftira leipää. Leivän täytteenä voi olla tomaattia, sipulia, oliiveja, kapriksia, tonnikalaa tai muuta kalaa. Gonzolla leipä tarjoillaan vähän pizzamaisesti.
Bigilla on paputahtaa, jossa on oliiviöljyä, suolaa ja punapippuria ja sitä joko dipataan tai levitetään vaikkapa leivän päälle. Oletan että bigilla tehdään härkäpavuista.
Aljotta on maltalainen valkosipulinen kalakeitto. Malta on (ainakin ollut) vahvasti katolinen maa, jossa on paastottu ja paaston aikana ei syöty lihaa. Toki merellinen ruoka on itsestään selvää saarella, mutta tämä kalakeitto on koko saaren suosikkiruokia. Tässä erityisen tärkeää on liemi, joka on perinteisesti keitetty kalanruodoista ja muusta ”kalan roskasta” ja toinen tärkeä ainesosa on valkosipuli. Keittoon voi käyttää kaikki pikkukalat. Lisäksi keitossa on tomaattia ja yrttejä. Joissakin ohjeissa myös riisiä, mutta jokaisella maltalaisella perheellä lienee tästä ruuasta oma versio.
Pastizzi on suolainen ricotalla, herneillä tai vaikka kanalla täytetty lehtitaikinaleivonnainen. Löysin muutamia ohjeita ja kuvissa leivoinnaisesta tulee mieleen kreetalaiset leivonnaiset. Taikina on todella ohutta ja rapeaa, uskoisin että sitä kaulitaan ja käännellään, mutta jos kotikokki haluaa tätä kokeilla ja taikinan kanssa touhuaminen tuntuu hankalalta, tähän voisi käyttää hyvää valmista filo-taikinaa. No Frills Kitchen -blogista löytyy lisätietoa leivonnaisesta ja ohje.
Ġbejniet on paikallista vuohen- tai lampaanmaitojuustoa, jota myydään tuoreena tai kuivattuna ja tyypillisesti sitä laitetaan erilaisiin ruokiin antamaan makua. Juusto voidaan maustaa yrteillä tai pippureilla. Yksi perinteinen tapa on käyttää juustoa pastan täytteenä tai tarjota uppopaistettua juustoa alkupalana.
Mqaret (tai Imqaret mon.) on taatelitäytteinen, uppopaistettu rapea herkku, joka kuvissa näyttää siltä kuin kahden keksin, perinteisesti timantinmuotoisen, välissä olisi taatelihilloa. Tämä on selkeä ruokalaina arabeilta, sekä Tunisiassa että Marokossa valmistetaan saman tyyppistä herkkua.
Kerro sinun parhaat Malta-vinkit. Mitä Maltalla kannattaa tehdä? Mitä syödä ja missä uida? Mikä sykähdytti ja mikä ihmetytti? Kerro Malta-vinkkisi!
Malta olisikin kiinnostava paikka lähteä vierailemaan. Maan historia lienee varsin rikas ja historiasta kiinnostunut löytää maasta varmasti paljon nähtävää. Myös maan ruokakulttuuriin kiinnostaisi perehtyä, moni mainitsemistasi ruoista kuulosti todella kiinnostavilta.
Joo, viime lokakuisen syys-Kreetan jälkeen nyt itseäni kiinnostelis tunnetusti lämpimät&aurinkoiset paikat 🤩