Huhtikuussa 2023 Viro lanseerasi oman museokortin viidentenä maana maailmassa Suomen, Sveitsin, Belgian ja idean alkuperäismaan Hollannin jälkeen. Näin museo- sekä museokorttifanina olen innoissani Viron museokortista! Ja olenkin nyt kahden museokortin haltija 🤩, taskussani on Suomen keltainen kortti ja bitteinä minulla on myös Viron pinkki kortti!
Viron 174 virallisesta museosta kortin piiriin kuuluu jo 117 museota. Hyvä Viro ja hyvä hyvä Muuseumikaart!
Museot elävät pandemian jälkeistä renessanssia, koska ihmiset kaipaavat lähielämyksiä virtuaalisten elämysten tilalle ja museokäynnillä ihminen on aktiivinen tekijä ja kokija. Erityisesti Viron upeasti tehdyt ja nykyaikaiset museot korostavat kävijän aktiivista roolia, monessa museossa on asioita joita voi konkreettisesti kosketella, kokeilla ja käyttää.
Viron museokortissa ovat mukana lähes kaikki suuret kohteet, kuten Tartossa oleva Viron Kansallismuseo, suomalaisten iki-suosikki Lentosatama ja upeasti 2019 uudistunut Paksun Margareetan museokeskus sekä pysäyttävä Miehityksen ja vapauden museo Vababu ja todella upea monimuseokohde Maarjamäen linna (tallirakennus, Elokuvamuseo ja Historiamuseon osasto) sekä historiallinen Kadriorgin taidemuseo, nämä nyt vain muutamia tuttuja kohteita mainitakseni.
Listaus kaikista Viron museokortti kohteista
Museokortin saa vuodeksi omakseen 59 eurolla. Kortti on sähköinen ja lunastamisen jälkeen sen voi esimerkiksi ladata Apple Wallettiin tai vaikka printata. Käytettäessä on varauduttava todistamaan henkilöllisyys, koska kortti on henkilökohtainen.
Toukokuisena torstaina kävin pikaisesti kurkistamassa neljään upeaan Tallinnan museokorttikohteeseen ja alla ajatuksiani näistä kohteista: Arvo Pärt Keskus, Maarjamäen monimuseokohde, Lentosatama sekä Paksu Margareetta
Arvo Pärt Keskus
Arvo Pärt Keskus Laulasmaalla noin 35 kilometriä Tallinnan keskustasta länteen.
Kuva: Kaupo Kikkas
Arvo Pärt Keskus ei ole museo perinteisessä mielessä. Se on syntynyt säveltäjän aloitteesta hänen tuotantonsa arkistoksi sekä eläväksi kulttuurikeskukseksi. Nykyinen upea Keskus valmistui 2018 Viron valtion lahjana virolaisille itsenäistymisen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi.
Arvo Pärt on virolaisille vähän kuin Finlandia-hymni ja Sibelius samassa hahmossa. Pärt on kansainvälisesti tunnustettu säveltäjä, mutta varmasti monille virolaisille myös tietynlainen neuvostovastaisen vastarinnan symboli, sillä saavuttaessaan suosiota 1970-luvulla ja vielä tunnustautuessaan kirstityksi ja säveltäessän ”virallisesta” neuvostomusiikista poikkeavaa musiikkia muodostui hän ehkä haluamattaankin uhkaksi neuvostoviranomaisille. Elämä Neuvosto-Virossa kävi hankalaksi ja 1980-luvun alussa Pärt lähti perheineen maanpakoon. Pärt palasi 2000-luvulla Viroon ja asettui asumaan kauniille ja rauhalliselle Laulasmaan alueelle.
Arvo Pärt Keskuksessa kävijä voi tutustua Pärtin musiikkiin ja filosofiaan. Pärt kuvailee omaa musiikkityyliään tintinnabuliksi (lat. pienet kellot). Hän aloitti kyseisen tekniikkansa soveltamisen teoksissaan 1970-luvulla koettuaan ensin valtavan kriisin säveltäjänä. Itse koen, että Pärt on poistanut musiikista kaiken hänelle ylimääräisen ja yksinkertaistanut musiikin kieltä niin että musiikissa kuuluu rauha ja hiljaisuus.
Kuva: Paco Ulman
Arvo Pärt Keskus palvelee elävänä kulttuurikeskuksena ja siellä pidetään konsertteja ja esityksiä. Se toimii myös residenssinä vaihtuville taiteilijoille. Itse talo, keskellä mäntymetsää, on elämys. Arkkitehdit Fuensanta Nieto ja Enrique Sobejano halusivat talon kuvastavan Pärtin musiikkia. Esimerkiksi hiljaisuus, joka Pärtin musiikkiin oleellisesti kuuluu, haluttiin tuoda esiin suunnittelussa. Talon useiden sisäpihojen ajatellaan kuvittavan hiljaisuutta. Ja mielestäni se toimii. Sisäpihat ovat rauhallisia, mutta valoisia elementtejä.
Keskukselle saavutaan jalan mäntymetsän läpi. Luonto on hyvin samanlaista kuin Suomessa, nyt keväisellä visiitissä mustikan varvut olivat jo kukinnan nupulla. Metsä humisi ja pikkulinnut sirkuttivat pesäpuuhissa. Mielestäni on nerokasta että paikalle on tultava jalan, joten jo kävelymatka parkkipaikalta on osa kokemusta. Näin se on myös aina erilainen vuodenajan ja sään vaihtuessa, aivan kuin itse elämäkään ei koskaan pysy samana.
Pärt käy edelleen silloin tällöin Keskuksessa, joten hyvällä onnella vierailija voi nähdä mestarin ihan livenä. Jos näin ei käy, voi säveltäjän elämään tutustua hänen musiikkinsa, tekstien ja säveltäjän elämästä kertovan elokuvan kautta.
Kohde kutsuu kävijänsä rauhoittumaan ja hiljentymään. Yhdeltä sisäpihalta löytyy myös pieni kappeli, jossa voi hiljentyä, nauttia kappelin maalauksista tai rukoilla.
Kenelle Keskus sopii? Mielestäni käynti Keskuksessa toi rauhaa ja rentoutta. Aivan pienten lasten kanssa en ehkä Keskukseen menisi. Keskuksessa on usein konsertteja, joten jos konserttiin osallistuminen on helpompi tapa lähestyä keskusta niin siihen varmasti löytyy tilaisuuksia säännöllisen epäsäännöllisesti.
Tarkemmat tiedot aukioloajoista sekä lipuista löytyy Arvo Pärt Keskuksen kotisivuilta.
Maarjamäen linna ja museot
Maarjamäen linnan alueella on useita kiinnostavia museoita ja puistomainen piha houkuttaa niin lapsia kuin aikuisia. Maarjamäen linna sijaitsee harjanteella Piritan maantien varrella.
Itse linnassa toimii Viron historiallisen museon osasto, jonka pysyvä näyttely esittelee ensimmäistä itsenäisyyden kautta. Alueen oransseissa moderneissa taloissa toimii Elokuvamuseo ja Maarjamäen tallin tiloissa on vaihtuvien näyttelyiden tila. Linnan takana on patsaspuisto. Alueen vieressä on Neuvostokauden Maarjamäen muistomerkkialue, jossa on edelleen pystyssä 35 metrinen obeliski, mutta ikuinen tuli on sammutettu.
Kävin tutustumassa vanhaan hevostalliin rakennettuun näyttelytilaan, jossa tällähetkellä on näytillä virolaista lasia (näyttelyn avoinna oloa on jatkettu, mutta se päättyy kesällä 2023). Napakassa näyttelyssä saa hyvä käsityksen Virolaisen lasin historiasta 1600-luvulta tähän päivään. Lasiteollisuuden aloitti ruotsalainen kreivi Jakob de la Gardie ollessaan Baltian kuvernöörinä (1619-1630). Virolainen lasiteollisuus kehittyi käsityöstä teolliseksi toiminnaksi ja harmittavasti sen hienon kukoistuksen katkaisi toinen maailmansota ja Neuvostoliiton miehitys 1940.
Tällä kertaa en ennättänyt Elokuvamuseoon enkä sisälle Maarjamäen linnaan. Sen sijaan aurinko houkutti kiertelemään historian hylkijöiden seurassa. Linnan takapihalla on pieni kokoelma neuvostoaikaisia veistoksia. Ikävästä menneisyydestä muistuttavat leninit ja stalinit on kaadettu, mutta muutamia taiteellisesti merkittäviä patsaita on tuotu Maarjamäen patsaspuistoon. Ovathan ne osa Viron kulttuuria ja historiaa.
Matti Varikin mietteliäs Lenin sijoitettiin juhlallisesti Pärnuun 1981, se oli kopio Kotkalle lahjoitetusta patsaasta. Pärnusta patsas poistettiin 1990 eli jo ennen Viron uudelleen itsenäistymistä. Kotkan patsas oli paikoillaan vuoteen 2022, jolloin se siirrettiin museoon.
Kenelle Maarjamäen museoalue sopii? Mielestäni kohde on täysverinen koko perheen kohde! Piha-alueella on leikkipuisto lapsille, kesällä alueella toimii kahvila ja museoissa on tarjolla hyvin monipuolinen kattaus mielenkiintoista tutkittavaa. Elokuvamuseossa voi tehdä jopa oman elokuvan ja mielestäni alue kokonaisuudessaan elää todeksi tutkitun faktan: museokäynnit ovat mieleenjääviä ja lisäävät niin henkilökohtaista- kuin sosiaalistahyvinvointia.
Viron merimuseo
Lentosatama
Viron merimuseo perustettiin 1935 entisten kapteenien ja merimiesten aloitteesta. Päänäyttely on Paksu Margareetassa, mutta vuonna 2012 Kalamajan vanhaan vesitasohalliin avattu Lentosatama on Viron suosituin museokohde.
Lentosatama on perustettu vuosina 1916-1917 rakennettuihin vesitasohalleihin, jotka jo arkkitehtuurinsa puolesta ovat nähtävyys.
Museossa on esillä laaja kattaus merenkulun esineistöä, mutta suuria vetonauloja ovat sukellusvene Lembit sekä vesitason replika. Museon simulaattoreissa voi ohjata laivaa tai lentää Tallinnan yllä.
Kuva: Visit Estonia pressikuva
Tänä keväänä Lentosatamassa avautui kaksi vaihtuvaa näyttelyä: Saarenmaan museosta tullut Viikingit ennen viikinkejä sekä italialaisten tuottama Venezia, merten kuningatar -näyttely.
Viikingit ennen viikinkejä -näyttely esittelee kiinnostavalla tavalla Saarenmaan Salmen taistelun löytöjä. Lue lisää näyttelystä postauksestani täältä: Viikingit ennen viikinkejä -näyttely. Näyttely on avoinna Lentosatamassa 7.1.2024 asti
YLE Areenassa on Saarenmaan Salmen löydöstä kiinnostava kaksiosainen dokumentti, linkki 1. jaksoon tässä.
Lue lisää Venezia – merten kuningatar -näyttelystä postauksestani täältä tai Lentosataman kotisivuilta täältä.
Paksu Margareetta
Paksu Margareetta on keskiaikainen rantaportin torni. Edelleen yksi vanhankaupungin sisäänkäynneistä on rantaportin kautta. Torni liittyy kaupungin puolustusrakennelmaan. Nyt Paksun Margareetan suojissa on viisi kerrosta merenkulun historiaa plus upea panoraama terassi.
Museo on ollut näissä tiloissa jo pitkään, mutta vuonna 2019 se sai kasvojen kohotuksen ja uuden tähden kokoelmaan. Tallinnassa rakennustöiden alta pelastettu keskiaikainen koggi kelluu sisääntulokerroksen katossa
Museon näyttely on rakennettu niin että Koggisali on kerroksessa 0 ja siitä ylöspäin kuljetaan historiassa eteenpäin: kerros 2 Purjelaivat, kerros 3 höyrylaivat, kerros 4 moottorilaivat. Kerroksessa 1 on sisääntulo ja kerroksessa 5 on kattoterassi ja kesäkahvila.
Kenelle Paksun Margareetan museo sopii? Mielestäni laivanörteille sekä perheille. Jokaisessa kerroksessa on ajateltu lapsia sekä aikuisia ja aina löytyy jotain mitä kävijä voi tutkia tai kokeilla, esimerkiksi yhdessä kerroksessa on vaaka joka muuntaa kävijän painon keskiaikaiseksi valuutaksi eli lampaiksi, piparkakuiksi tai muuksi vaihdonvälineeksi. Ja ylimmästä kerroksesta löytyy komentosilta ja salainen karaokesoppi 🤩😳🤩 Museo on kerrassaan upea ja kyllähän katolta avautuva näköala on myös melko verraton. Kerrosten välillä voi liikkua hissillä.
Pikaiset visiitit saivat minut haluamaan nähdä lisää ja palata näihinkin museoihin teinieni kanssa. Paksun Margareetan varhaisempi näyttely tulikin meille tutuksi 2017, ja vaikka vanha näyttely oli ehkä pölyisempi, oli sekin kiinnostava. Mutta hienoa että Virossa panostetaan museoihin ja kävijäkokemukseen! Onnea Viron museokortille!
Tähänkin blogipostauksen faktatietoa löytyi museoiden lisäksi mm. Tapio Mäkeläisen erittäin kattavasta oppaasta Tallinnan esikaupunkialueista.
Kiitos mukavasta jutusta! Tämän jutun kierroksen voisi toteuttaa itsekin ja nähdä ja kokea naapurimaasta jotain uutta. Suomen museokortti on jo, Viron ei vielä.
Juha
Jos museoista tykkää niin Virossa on kyllä paljon nähtävää ☀️
Ajattelin, että jopa on kallis, enkä ole hankkinut edes Suomen museokorttia, mutta sitten onkin ihan tukulti kiinnostavia kohteita. En tunnustadu laivanörtiksi, mutta olen nähnyt useita entisöityjä keskiajan eli myöhäisen rautakauden laivoja. Kiinnostaa, mitä niillä laivoilla saatiin aikaan ja missä seilattiin.
Tunnistan Kotkan edesmenneen patsaan. Se jätti jälkeensä paljon surevia kommunisteja. Eestin omaa historiaa leimaa vähän toisenlaiset aatteet. Ehkäpä niillekin tehdään museo.
En ole ollut tietoinen Arvo Pärtistä enkä hänen keskuksestaan. Joskus taide on vain taidetta, eikä kiinnosta tekijän ideologiset motiivit. Nykyaikana niitä motiiveja tuodaan kovasti julki.
Viro ja Tallinna ovat minun suosikkikohde. Täältä Napapiiriltä ei niin vain piipahdeta siellä ja sitten kiertelenkin useamman päivän juuri näitä museoita. Viimeksi kävin tuossa Lentosatamassa, joten vielä riittää tutkittavaa. Pitää vain miettiä kannattaako ostaa museokortti, jos seuraavan kerran pääsee vasta vuoden päästä.
Jep, itse kun asun täällä Uudellamaalla niin Viron upea museotarjonta on näppärästi käsillä. Mutta jos Virossa on sen aikaa että käy noin viidessä museossa on tuon kortin hankinta jo ehkä järkevää. Yksittäiset liput alkavat olla jo melko hintavia. Viro on kyllä kiinnostava naapuri, nyt tekisi mieli koluta Tarttoa
Hei upeaa! Olen vannoutunut Museokortin käyttäjä (juuri nyt matkalla remontoituun Ateneumiin) ja onpa hienoa kuulla, että Virossakin on nyt tämä mahdollisuus! Täytyypä laittaa viestiä eteenpäin muille museofriikeille💫
Mukavaa Ateneumia 🤩
Aivan huippua suomalaisille. Pakko tunnustaa tyhmyyteni, itsekkäästi ajattelin museokortin olevan suomalainen keksintö. Olimmekin kopioineet tämän huippujutun!
Juu, en minäkään tiennyt ennen kuin tänä keväänä että museokortteja on muuallakin 🤩 mutta onpahan todella mahtava keksintö! Ja tuolla Virossakin noissa ”isoissa” museoissa yksittäinen museokäynti on jo sen verran kallista että tuo museokortti on ihan kannattava ostos jos useammin käy ja museot on se oma juttu
Näistä vain Lennusadam on tuttu, mutta siitä sitten kyllä pidinkin!
Museokortin omistaja olin vuoden verran, mutta en sitä sitten uusinut, sillä seniorina museoliput ovat usein edullisempia kuin täysihintaiset ja minuakin vielä vähän vanhemmalla puolisolla jopa ilmaiset, joten kohtuullisella määrällä museokäyntejä tuntui, ettei kortille sittenkään ihan saa vastinetta. Ellei sitten ajattele, että sen omistajana voisi tehdä nopeita vierailuja moneen paikkaan, jonka kiinnostavuudesta ei ehkä etukäteen ole edes ihan varma 🙂
No juu, itse kuulun siihen joukkoon ettei mitään alennuksia saa niin museokortti on edullinen ja tykkään myös siitä että kortin kanssa tulee kyllä käytyä myös alemmalla kynnyksellä, ja vietyä myös teinejä, he kun usein pääsevät ilmaiseksi niin on helppo piipahtaa. Virossa on suunnitteilla myös lasten museokortti 🤩
Itse en ole omistanut ikinä museokorttia, mutta todella useana vuonna olen kuitenkin käyttänyt museioihin huomattavasti enemmän rahaa kuin museokortti olisi maksanut. Joka vuosi mietin, että ”jos sitten ensi kesäksi”. Viroon korttia ei kuitenkaan tule ostettua, sen verran harvoin siellä tulee käytyä. Mainio uudistus siitä huolimatta, ja valtavasti museokortti näyttää Virossakin tarjoavan mielenkiintoista nähtävää!
Museokortti on mun lempikortti 🤩 ja sikälikin kiva erityisesti pääkaupunkiseudulla että alaikäiset usein pääsevät ilmaiseksi. Joten mun on helppo ja edukastateinien kanssa piipahtaa museoihin 🤩