Kaikenlaisia hotelleja olen nähnyt, tämä Ähtärin eläinpuiston vieressä oleva betonimöhkäle on omaa luokkaansa.
Olisko tämä noin seitkytluvun estetiikkaa, päärakennuksessa on käytetty rouheasti betonia ja kiveä, ja se näyttää hyvältä. Päärakennuksessa oleva ravintolasali oli myös hieno ja siihen kuuluu valtava terassi joka lienee kesällä upea paikka nauttia jotain kylmää.
Siipirakennuksessa oleva huoneemme sen sijaan näyttää seitkytluvun leirikeskuksen makuuhuoneelta puupaneli seinineen ja vihreine puisine kalusteineen. Kylppärin vihreät ja siniset kaakelit ovat ihan komiat mutta suihkukopin rakenneseinä ja muut kylppärin kalusteet ovat sinistä levyä.
Luin jostain, että hotellin huoneita olisi freesattu, mutta ei ainakaan tätä huonetta, jossa me asuimme. Huoneeseen kuuluu parveke, josta näköala vesistöön on ihan kiva, mutta muuten sekin on ankea. Kolmen hengen huoneen parvekkeella on yksi tuoli ja pöytä. Miksi ihmeessä? Huoneessa ei ole kahvintekovälineitä tai minibaaria tai jääkaappia, joten vaikkakin pöytä ja tuoli voisi olla kiva setti yhdelle vaikka kahvitteluun, ei täällä ole millä kahvitella.
Huoneessa majoittui kolme, yksi aikuinen sekä 13- ja 15-vuotiaat teinit. Kolmas vuode oli huono, teinin sanoin ”koko vuode heilui kun kylkeä käänsi”.
Aamiainen oli valikoimaltaan suppea. Enkä nyt tarkoita että laatuja pitäisi olla valtavasti, mutta jotain spessua pitää olla. Erityisesti silloin kun valikoima on pieni. Plussaa olivat hyvät Sämpylät. Saimme toki ihan Ok aamupalan, mutta pienempi teini söi vain Alupro soijavanukkaan, ja sehän oli hänen mieleensä. Muttei sillä pitkälle pötkitä.
Tulimme hotelliin arkipyhänä, mutta esim uima-allasosasto oli auki vain muutaman tunnin illalla (arki aukioloajat), taisi sulkea ovensa jo kuudelta. Tulopäivänä kävimme moikkaamassa pandoja ja ajoimme Tuuriin mekko-ostoksille. Söimme jotain ja olimme hotellilla joskus kuuden jälkeen. Silloin olisi ollut ihan rentouttavaa mennä kylpylöimään, ärsyttää tuollainen että palveluja saa viiden minuutin ajan. Juuri kylpylä voisi olla tämän oudon betonilohkareen toinen vetonaula. Mikäpä olisi sen mukavampaa kun päivän touhujen jälkeen pulahdus virvoittavaan veteen.
Mukavaa oli että yöpymispakettiin kuuluivat liput eläinpuistoon ja pandalaan ja lipuilla sai käydä tulo- ja lähtöpäivänä niin monta kertaa kuin halusi.
Lähtöpäivänä kävimme katsomassa Lumia ja Pyryä sekä muita eläimiä. Pandat näyttävät suloisilta ja niiden lempiaktiviteetti taitaa olla ruokailu tai nukkuminen. Niillä on sisä- ja ulkotilat. Molempina päivinä Pyry söi koko ajan ja Lumi nukkui. Kun olemme lähdössä ja kävimme vielä kerran pandalassa Lumikin oli hereillä ja -yllätys yllätys- se söi bambua.
Hotellissa oli myös keilarata, mutta tällä kertaa jätettiin keilaaminen väliin. Eläinpuistoon kuuluu myös kotieläinpiha Farmi, jossa kävimme kun viimeksi vierailimme paikassa teinien ollessa pieniä. Eläinpuiston vieressä ja sisällä on myös Flowpark ja karhulan vieressä on upea puumaja, tai ei se ole maja vaan mökki, joka seisoo korkeilla jaloilla ja sieltä voi tarkkailla karhuja. Vaikutti todella kivalta majapaikalta.
Lue lisää eläinpuistosta täältä ja Mesikämmenen sivut löytyvät täältä.
Läksimme noin puolikaksitoista ja ajoimme Ähtärin keskustaan lounaalle. Googlaamalla löytyi pieni kiinalainen ravintola, jossa oli lounaalla buffet, jossa oli tarjolla sekä lämpimiä kiinalaisia ruokia että pieni sushivalikoima. Ruoka oli oikein hyvää ja henkilökunta oli ystävällistä. Lounas taisi maksaa kympin ja oli todellakin joka sentin arvoista. Osoite taisi olla Ostolantie. Kylällä ei ole toista aasialaista ravintolaa, joten tätä ei voi sekoittaa johonkin toiseen.
Lumista ja Pyrystä löytyi vanha YouTube pätkä. Tai lue miten me päädyttiin Ähtäriin?
Tuo Mesikämmen näytti ja kuulosti alkuun mielestäni oikein hyvältä, mutta kieltämättä lopputulos siinä oli hieman hankea. Hyvällä ja joustavalla palvelulla saisi varmasti paljon aikaan.