Tiesitkö, että näin koronanjälkeisenä aikana passin saanti saattaa vähän kestää.. erityisesti siis jos on tarvetta käydä poliisin luona, vaikka antamassa sormenjälkiä, kuten nyt kuopustin kanssa on.. Joten toukokuun helatorstaiviikonloppuun kovasti kaipaamani minimatka muille maille vierahille jäi nyt unelmaksi.
Mun toiseksi paras vaihtoehto oli Ahvenanmaa, joka oikeastaan on kuin ulkomailla, koska on niin erilainen kuin manner-Suomi, mutta jostain syystä lapset eivät innostuneet. Olisi pitänyt myydä paremmin.. yritin kaunista saaristo luontoa, merta ja linnanraunioita.. Ahvenanmaan visiittiin sain itse lisä pontta Tuomo Kesäläisen uudesta Retkeilijän linnat ja rauniot -kirjasta (Karttakeskus, 2022). Kirjan ensimmäiset kolme kohdetta ovat ahvenanmaalaisia.
Kesäläinen aloittaa keskiaikaisen Kastelholman linnanraunioilla, seuraavaksi esitellään Bomarsundin punahohtoiset rauniot ja sitten vielä pienen Lemböten kappelin rauniot. Lemböten kappelin, tosin puisena, on arveltu olleen merenkulkijoiden turvapaikkana jo 1100-luvulla. Kirjan perusteella Kastelholma näyttää olevan kauniilla paikalla ja on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Harmi, että linna on osin raunioina ja sen annettiin rappeutua 1700-luvulta lähtien. Onneksi sitä ei sentään purettu tai käytetty muun rakentamisen materiaaliksi. Linnaa on korjattu siten, että se on voitu avata yleisölle. Voit suunnitella omaa visiittiä täällä
Ennätin jo aiemmassa postauksessa hehkuttaa Karttakeskuksen uutuutta, lue lisää tästä: Retkeilijän linnat ja rauniot
Mutta asiaan. Kysyin teineiltä mikä heitä sitten kiinnostaisi. Isompi teini kertoi että haluaisi käydä Tuurissa
Minä vähän petyin.. ja 😳 voi pyhä jysäys. Mitään eivät ole teinit imeneet mun historiafanituksesta.
Olen joskus Tuurissa käynyt työmatkalla ja luulin kirjoittaneeni siitä, mutta eipä nyt löydy 😬
Onneksi siinä valtavan ja oudon Tuurin ostoskeskuksen naapurissa on Ähtäri ja pandat Lumi ja Pyry. Joten päätimme sitten että helatorstainviikonloppuna tehdään minimatka Tuuriin ja Ähtäriin. Yövytään eläinpuiston vieressä olevassa Hotelli Mesikämmenessä, mä kyllä pohdin myös Tuurin Hotelli Onnentähteä, joka on omaa luokkaansa prameudessa, mutta valitsin Hotelli Mesikämmenen, koska hotellin kevätpakettiin kuuluivat myös liput eläinpuistoon ja pandalaan, hotellissa on uima-allas ja muistan lukeneeni jostain että hotellin arkkitehtuuri on mielenkiintoista öö ehkä 70-lukua. Jotenkin se nyt vaan vetoaa minuun, 70-luvun lapseen, enemmän kuin Onnentähden pramea kullanhohto.
Viimeksi kävimme Ähtärissä vähän ennen pandojen tuloa eli kesällä 2017 (oi että miten aika rientää), lue aiempi postaus täältä: Ähtäri, pandojen tuleva koti
Muutaman päivän keväinen helle sattui juuri sopivasti loppumaan helatorstaihin ja päivä valkeni sateisena.. voi harmauden harmi! Hopeinen reunus tässä on se että autossa matkatessa kivempi onkin ei-niin-kuuma-päivä. Kohta mennään, enemmän Ähtäristä ja Tuurista myöhemmin.
P.s. Myöhemmin tänä vuonna puistossa saattaa asua kolmekin pandaa, sillä MTV3 julkaisi 18.4. uutisen, jonka mukaan Lumi saattaa olla tiineenä ja mahdollinen pentu syntyy loppukesästä tai alkusyksystä.
Lue täältä mietteitä miten hyvä hotellivalinta oli ja mitä pandat tekivät
Toivottavasti nuo pandat voivat oikeasti hyvin. Joskus vähän ihmetyttää, kun ovat niin kaukana omasta luonollisesta elinympäristöstään. Ähtärissä olen käynyt kauan sitten joskus lapsena, paikka on varmaan nykyään aika erilainen.
Luulen ettei Ähtärin eläinpuisto ole paljonkaan muuttunut, sehän on tavallaan hyvinkin maanläheinen puisto ja suurin osa eläimistä on pohjoisen eläimiä. No, vaikea tietysti sanoa voiko panda hyvin vai ei, mutta kyllä pandoilla on isot tilat (ulko- ja sisätilat). Taitavat olla yksin eläjiä ja luonnossa iso osa ajasta menee syömiseen. Sitä tosiaan tuo toinen panda teki nytkin, koko ajan. Saa nähdä onko tyttöpanda tiineenä, nythän se pandala menee kiinni varmuuden vuoksi, että mahdollisesti kantava tyttöpanda saa olla rauhassa.