Kaksi reittiä Utsjoelle, Nelostie

Asun täällä nelostien varrella kiven heiton päässä Helsingistä.

Loppukesästä on tarkoitus suunnata kohti pohjoista, päätepisteenä on maaginen Utsjoki

Utsjoki
Utsjoen eksotiikkaa (Kuva on Explore Utsjoki FB-sivulta)

Pohdin reittivalintoja. Jos ajaisin yksin, saattaisin paahtaa koko pitkän, yli tuhannen kahdensadan kilometrin matkan, yhtä putkea, vain pissatauoilla, mutta mukana on kaksi teiniä ja koira, joten pitänee pitää matkanteko leppoisena ja yöpyä matkan varrella.

Täältä etelästä lähtiessä on kaksi päävaihtoehtoa: keskireitti eli Nelostie sekä itäinen reitti eli Viitostie. Viimeksi kun ajoimme Sodankylän Vuotsolle, josta aloitimme Lapin road tripin, ajoimme Nelostien reittiä yöpyen Rovaniemellä.

Lue road tripistä lisää postauksesta Lappi lasten kanssa.

Reittejä voi varioida, mutta jo ”perus reittien” varrella on paljon nähtävää, joten tässä tapauksessa itse matka on todellakin tärkeä osa lomaa.


Koska en kuitenkaan tunne koko Suomea kovin hyvin, olen enemmän kuin onnellinen Karttakeskuksen julkaisemasta Automatkailijan Suomi -matkaopas ja kartasto, jossa on esitelty Suomen 17 matkailureittiä reittikuvauksin, nähtävyystärpein ja kartoin! Lue lisää täältä: Automatkailijan Suomi – matkaopas ja kartasto.


Keskireitti eli Nelostien reitti vie Jyväskylän, Oulun ja Kemin ohi kohti Rovaniemeä ja Sodankylän ja Inarin ohi Utsjoelle. Tai ennen Inaria voi kaartaa länteen ja ajella Kaamasentietä kohti Karigasniemeä ja rajan pintaa pitkin Tenon tietä, jota pidetään yhtenä Suomen upeimmista reiteistä.

Itäinen reitti vie Mikkelin, Kuopion, Kajaanin, Ruka/Kuusamon ja Kemijärven ohi kohti Sodankylää ja siitä edelleen Nelostien reittiä kohti Utsjokea. Itäisestä reitistä eli Viitostie reitistä tulee oma postaus.

Jyväskylä – Oulu

Jyväskylässä on ihanteellista pysähtyä ja nauttia teetä ja sympatiaa ihanan Teeleidin puutarhassa. Tai Suomen kesässä usein joudutaan valitsemaan sisätilat, mutta tässä tapauksessa se ei haittaa, koska teehuone on erittäin viehättävässä huvilassa. Jos matkalainen haluaa yöpyä jo Jyväskylässä niin Hotelli Verso on mainio paikka keskellä kaupunkia.

Teeleidin teehuone on viihtyisä ja puutarha on kaunis vehreydessään

Jyväskylästä Ouluun päin noin sadan kilometrin päässä on Viitasaari. Jos kaipaat jäsenten venyttelyä ja vähän liikuntaa on Viitasaari oivallinen stoppi. ”Savivuoressa on ulkoilualue ja näkötorni. Ulkoilualueella on muun muassa luontopolku, kuntoportaat, frisbeegolfrata ja Savivuoren huipulla on näkötorni, josta avautuu upea näköala ympäröiviin metsiin ja järviin. Kesäisille kulkijoille on kahvila ja metsätyömuseo.”
(Lähde: Automatkailijan Suomi – Matkaopas ja kartasto).

Viitasaaresta noin 1,5 tuntia Ouluun päin on Kärsämäki. Kärsämäellä, aivan valtatien vieressä on tervalta tuoksuva kuution muotoinen Kärsämäen paanukirkko. Kirkko on erittäin kauniilla paikalla ja tervan tuoksusta tulee mieleen lapsuuteni kesät ja iki-ihana Olavinlinna. Paanukirkon parkkipaikka on vanhan pappilan vieressä, ja pappilassa on kesäkahvila, joten tässäkin on oiva paikka nauttia sekä kulttuurillisesti että kahvillisesti vähän jotain pientä…

Kärsämäen paanukattoinen kirkko on aivan Nelostien varrella

Reitti jatkuu kohti Pohjanmaata ja Oulua. Oulu on monipuolinen kaupunki, jossa voisi hyvinkin viettää päivän tai pari. Jos tässä vaiheessa matkaa, noin kuusisataa kilometriä Helsingistä, haluaa yöpyä niin Oulussa on muun muassa Nallikarin leirintäalue, joka tarjoaa monen hintaista yöpymistä. Toria vastapäätä ja Oulujoen varrella on vastikään remontoitu Radisson Blue Hotel, jossa olen joskus työmatkalla yöpynyt ja silloin jäi mieleen hyvin hoidettu aamupala.

Siikajoki – Luosto

Kuin ulkomaisilla hiekoilla, Tauvon uimaranta Siikajoki. Kuva: Harri Mikkonen

Jos ei suorinta reittiä halua mennä, voi matkalla poiketa salaisille hiekkarannoille Siikajoelle. Siikajoelta löytyy upea Tauvon hiekkaranta. En usko, että tällä upealla rannalla on ruuhkaa, sillä se on vähemmän tunnettu kuin rannikon muut helmet kuten Porin Yyteri tai Kalajoen Hiekkasärkät, jotka jäävät tätä reittiä ajatellen turhan alas (ellei sitten kokonaan haluakin edetä pitkin läntistä rannikkoa).

Siikajoella on kirkkobongarille kolme 1700-luvulla rakennettua puista ristikirkkoa. Ja fun fact, Siikajoella on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista, Karhuviidan kivi, joka on boulderoijien suosiossa.

Oulun jälkeen voisi poiketa Kemissä, jotenkin miellän Kemin talvikohteeksi, koska Kemi on erittäin tunnettu LumiLinnasta ja jäänmurtaja Samposta. Ehkä Kemi olisikin oivallinen stoppi minulle, näin voisin ehkä oppia kaupungista jotain uutta. Kemin ja Rovaniemen välillä on useita luontokohteita ja tie kulkee Kemijoen vartta pitkin. Poikkeamisen arvoinen paikka on myös pieni Tervolan kunta, josta löytyy 1600-luvun lopulta oleva Tervolan vanha puukirkko. Luin autoilijan matkaoppaasta, että kirkko edustaa vanhaa peräpohjalaista rakennusperinnettä.

Viimeksi yövyimme Rovaniemellä ja kävimme Joulupukin luona Pajakylässä, mutta muuten Rovaniemi jäi näkemättä, sillä jatkoimme heti aamusta kohti Luostoa ja siellä olevaa ametistikaivosta. Rovaniemellä on kiinnostava Arktikum, jossa on sekä Lapin maakuntamuse että Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttely. Koska Rovaniemi on sattuneesta syystä rakennuskannaltaan nuori, löytyy sieltä upea Aallon suunnittelema hallintokeskus. Kyllä Rovaniemelläkin on paljon kokemista ja nähtävää, yksi urheilijan ja liikkujan TOP-kohde on upea Ounasvaaran urheilukeskus, jossa voi talvella lasketella, hiihtää ja lumikenkäillä ja kesällä muun muassa kelkkailla ja patikoida.

Sodankylä – Saariselkä

Rovaniemeltä Sodankylään on 130 kilometriä ja matkan varrella on Luoston liepeillä oleva Lampivaaran ametistikaivos, jossa siis viimeksi kävimme, jopa kahteen kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla pääsimme vain Lampivaaran kahvilalle, koska sitkeä ukkonen esti avokaivoksessa vierailun ja itse asiassa, ukkoskuurossa Lampivaarasta Luoston parkkipaikalle patikointimatka, noin 2-3 kilometriä, oli melkoisen jännittävä. Pienempi tyttöni kuljeti sylissään mielikuvitus koiranpentua, josta hän huolehti samalla kun ukkonen jyräsi yllämme ja salamt sinkoilivat.. Teimme uuden yrityksen ametistikaivokselle road tripin loppupuolella ja oli melko mukavaa päästä hakuin ja vasaroin kilkuttamaan amtistejä suoraan maasta..

Sodankylästä löytyy kotiseutumuseo sekä vanha kirkko (rakennettu 1689). Vanhaa kirkkoa kävimme katsomassa, mutta muuten Sodankylän keskusta jäi tutkimatta.

Pala ei niin mukavaa lappalaista historiaa edustaa ennen Vuotson kylää laajalle alalle levittäytyvät Porttipahdan ja Lokan tekojärvet. Edelleen, kymmenien vuosien jälkeen, hukutetut kylät on vaikea ja arka asia, josta on vaikea puhua. Faktaa kuitenkin on että noin viiden sadan ihmiset kodit ja osittain myös elinkeino ja kulttuuri uhrattiin halvan sähkön vuoksi.

Hauskempaa pohjoisen historiaa kertoilee Tankavaaran kultamuseo. Museo on kiva kokonaisuus kullan etsinnän historiaa ja Tankavaaran kultakylässä voi myös tavallinen tallaaja kokeilla kullan huuhdontaa, joka on erittäin hauskaa ja koukuttavaa. Pienen pieneet kultahiput koukuttavat jatkamaan ja huuhtomaan ja toivomaan. Lue meidän kultavisiitistä lisää täältä: Lapin kullan kimallus. Kultakylässä voi syödä ja yöpyä ja tehdä esimerkiksi päiväretken Nattasille, noille mystisen upeille tuntureille. Tankavaarassa voi tehdä myös lyhempiä retkiä Tankavaaran luontopoluilla, Kuukkelipolku vie Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla Nattasia ellei sinne itse haluta kavuta.

Jos haluat kivuta helpon tunturin laelle niin siihen on tilaisuus Saariselän kupeessa Kiilopäässä. Kiilopäälle on polku jota pitkin on helppo kavuta, reitin varrella ei ola rakkaa ja sillä on useita kevähdyspaikkoja, joten vaikka kunto olisi huono, niin tämän tunturin voi huiputtaa lähes kuka vain. Sinne mekin kipusimme edellisellä reissulla. Lue siitä lisää täältä: Kiilopään huiputus: matalan kynnyksen tunturin valloitus.

Inari – Utsjoki

Nelostie jatkuu Ivalon ja Inarin ohi, pitkin Inarinjärven rantaa kohti Kaamasta ja Utsjokea. Matka on noin 250 kilometriä ja tie on melkoisen suoraa.. Pätkän voi pyrähtää nopeasti, mutta toki tällä matkallakin luonto tarjoaa parastaan. Ivalosta eteenpäin maisema on hyvin kivinen ja tavallaan karun vehreä. Tie kulkee kivisessä kangasmetsämaisemassa välillä korkealla ja välillä veden pinnan tasalla. Suuri Inarinjärvi kulkee hyvän matkaa tien viertä vaikkei koko matkaa näköyhteyttä olekaan. Inarinjärvi on iso ja upea ja Inarissa voi poiketa myös Siidassa, joka on Suomen saamelaisten kansallismuseo ja esittelee saamelaisten kulttuuria sekä pysyvin ja vaihtuvin näyttelyin. Edellisellä Lapin road tripillä kävimme Inarinjärven risteilyllä ja jalkauduimme Ukonkivelle, joka on muinainen seita. Lue lisää Inarin pyrähdyksestä täältä: Ihana Päivä Inarissa.

Jos Kaamasen kohdalta koukkaa länteen, voi Utsjoelle ajella vähän pidempää Tenontien maisemareittiä. Aiemmalla road trip -matkalla kävimme Giellajohkassa, joka on Kaamasesta noin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä ja toki ajoimme Karigasniemelle, jonne Kaamasesta on noin tunnin ajomatka. Giellajohkassa voi yöpyä ja kalastaa tai ihan vain pysähtyä syömään erittäin hyvää ruokaa. Me saimme kalastussaaliimme paistettuna ja listalta söimme -tietenkin- poronkäristystä ja hampurilaista. Minä ja teinit tykkäsimme kovasti. Lue lisää kalastusmatkastamme täältä: Kalastusloma Giellajohkassa.

Karigasniemeltä pääsee Norjan puolelle kuin rajaa ei olisikaan (paitsi nyt Korna-aikana, raja on raja) ja josta toisaalta voi suunnata pitkin Tenontietä kohti Utsjokea. Karigasniemestä Utsjoelle matka kestää noin kaksi tuntia ja tie myötäilee Suomen ja Norjan rajajokea ja on yksi Suomen kauneimmista teistä.

Kun matkalainen on Utsjoella, on takana useita satoja kilometrejä hienoja kokemuksia. Siksi mielestäni matkaan kannattaa varata aikaa ja tehdä siitä osa lomaa. Jos haluaa edetä nopeasti Helsingistä Utsjoelle niin silloin kannattaa lentää Ivaloon ja matkustaa loppumatkan joko vuokra-autolla tai majoitusyritysten kyydeillä tai jopa julkisilla, bussivuoro Ivalosta Utsjoelle kulkee pitkin vuotta.

Meillä on varattuna majoitus Tenon törmältä Lohisuvannon mökeiltä. En malta odottaa että saan laskea teinit irti ja lapinkoira Veikko pääsee esi-isiensä maisemiin 🤩

Pian tulee postaus aiheesta: Mitä sitä Utsjoella tekisi?

Oletko sinä käynyt Utsjoella? Mitä teit ja näit?

3 thoughts on “Kaksi reittiä Utsjoelle, Nelostie

Add yours

Vastaa käyttäjälle Tädin ja tytön matkat! Peruuta vastaus

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: