Lasse Erola summaa Viipurin viehätystä kirjassaan Viipuri-opas suomalaisille historian kujeiluksi:
”Onkin historian kujeilua, että parhaiten säilynyt suomalainen kaupunki on Viipuri. Siis kaupunki, jonka Suomi menetti sodassa 70 vuotta sitten.”.
Lasse Erola muistuttaa osuvasti kirjassaan, että vanha suomalainen kaupunki Viipuri oli oikeastaan suomalainen vain vuodesta 1917 vuoteen 1940, vakkakin kulttuurisesti suomalaisia ihmisiä Viipurissa on asunut aina, siis kaupungin perustamisesta saakka, vuodesta 1293, jolloin Tyrgils Knutsson käynnisti Viipurin linnan rakentamisen. Viipuria hallitsi ensin 400 vuotta Ruotsin kuninkaat ja sen jälkeen 200 vuotta Venäjän tsaarit. Lyhyen suomalaiskauden jälkeen Viipuri oli ensin osa Neuvostoliittoa ja nyt kolmisenkymmentä vuotta osa Venäjää.
Viipuri viehättää suomalaisia mieliä, koska se on historiallinen ja suomalaisen oloinen kaupunki vain 2,5 tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Aikaa on mennyt siitä kun Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan tornista ja harvalla elossa olevalla on enää juuret Viipurissa, siksi kaupunki alkaa olla nostalginen, mutta vieras.
Erola esittelee kirjassaan 50 erilaisen nähtävyyden kautta Viipurin ja meidän historiaa. Kaikki tietenkin alkaa Viipurin linnasta ja päättyy Monreposiin, mutta välissä Erola esittelee vähemmän tunnettuja kohteita.
Kirjassa järjestyksessä toinen nähtävyys, Haminan portti, kertoo Suomen lähihistorian karuimmasta tapahtumasta, sisällissodan loppunäytöksen joukkoteloituksesta. Erola valottaa historiaa kertomalla, että vallattuaan Viipurin valkoiset marssittivat noin 800 venäläistä tai venäläiseksi arvellutta miestä, naista ja lasta Haminan portin läpi ja teloittivat nämä Pyhän Annan kruunun valleille.
Tietysti vanhassa kaupungissa on myös raatihuone. Erola kuvailee Viipurin Raatihuoneen dramaattisia talvisodan hetkiä ihmeeksi, sillä talvisodan viimeisenä päivänä raatihuoneeseen osui pommi, joka tuhosi raatihuoneen sisätilat lähes kokonaan jättäen kuitenkin jotain jälleenrakennuksen pohjaksi.
Komeiden tsaarin ajan rakennusten lisäksi Erola esittelee oppaassaan useita autonomian ajan kansallisromanttisia rakennuksia, mm. useita upeita entisiä pankkirakennuksia. Näistä helmein on Kansallis-osake-pankin rakennus vuodelta 1901. 1800-luvulla(kin) kilpailu oli pankkien välillä kovaa ja uskottavuutta luotiin komeilla kivilinnoilla. Viipuriin nousi muutaman vuoden sisällä KOP:n lisäksi Suomen yhdyspankin, Pohjoismaisen Osakepankin sekä Suomen pankin komeat rakennukset.
KOP:n rakennus on uusrenesanssin sekä kansallisromanttisen tyylin yhdistelmä ja suomalaisen kauden helmiErityiseksi rakennuksen tekee se että ylhäällä pankkirakennuksen seinälle on unohtunut Suomen leijona miekkaansa heiluttamaan. Se on kuin ihmeen kaupalla säästynyt Neuvosto-Venäjän ajalle tyypilliseltä suomalaisen historian tuhoamiselta.
Erolan Viipuri-opas on kiinnostava ja arkkitehtonisesti rikas kirjallinen kurkistus Viipuriin ja näinä matkaköyhinä aikoina oivallinen tapa nojatuolimatkustaa.
* Lasse Erolan kirja Viipuri-opas suomalaisille, 50 kiinnostavaa nähtävyyttä. Bazar kustannus. 2020
Vastaa