Majakat retkeilykohteina

Majakoissa on menneen maailman romantiikkaa, ne ovat olleet saavuttamattomissa tavalliselle tallaajalle. Ne ovat vaikeakulkuisissa paikoissa, saarillä, osa lähempänä mannerta ja osa avomeren laitamilla. Niiden hyöty meriliikenteelle on vähentynyt, mutta edelleen monet niistä toimivat ja meidän kaikkien iloksi monelle majakkasaarelle pääsee kyläilemään. Esittelen tässä seitsemän suosittua majakkaa, joihin pääsee ilman omaa venettä; Bengtskär, Isokari, Kylmäpihlaja, Söderskär, Tankar, Utö sekä Marjaniemi.

Bengtskär

Bengtskär on kaikkien Itämeren majakoiden äiti ja isä. Bengtskär on upea, korkea graniittinen majakka. Oikea majakoiden arkkityyppi.

Olen vieraillut Bengtskärissä mieheni ja kuopustini kanssa muutama vuosi sitten. Läksimme matkaan Rosalan viikinkikylästä, jossa myös yövyimme.

Erityisesti kuopustista töyssyinen, noin 20 kilometrin mittainen venematka oli jännittävä ja itse majakkahan on todella upea ja kiehtova kohde.

Majakka ja saari ovat dramaattisen romanttisia, jännittävää ajatella että saaressa on tosiaan majakan vartija elänyt ja pitänyt majakkaa, ja ilman nykymaailman mukavuuksia. Majakkasaari kuuluu Turunmaan saaristoon ja Bengtskär sijaitsee Saaristomeren uloimmalla luodolla, 25 kilometriä Hangosta lounaaseen ja sieltä avautuu upea näkymä avomerelle. Saari on Suomen eteläisin asuttu paikka. Tämän päivän majakkaretkelle voi lähteä Rosalan lisäksi lähteä Hangosta.

*Bengtskärin-retkestämme voit lukea täältä.* Bengtskär, Suomenlahti, Itämeri, Hanko, majakkaretki, veneretki, lomalla kotimaassa

 

Isokari

Isokari kurkkii lähes 50 metrin korkeuteen. Majakka seisoo Selkämeren kansallispuistossa ja ilman omaa venettä majakkasaarelle pääsee Uudestakaupungista sekä Kustavin Kivimaan vieraslaiturista. Uudestakaupungista merimatka Isokariin on 24 kilometriä.

Isokarin majakan sivuilla kerrotaan, että majakka rakennettiin, koska tsaarillinen Venäjä halusi taata turvallisen merenkulun, mutta myös näyttää omaa mahtiaan. Isokarin majakka on Pohjanlahden korkein majakka ja majakan suunnitteli luotsimajuri Gustaf Brodd. Brodd oli tutustunut Kronstadissa sijaitsevaan Tolbuhinin majakkaan, josta otetettiin mallia (kuva alla).

100955204_300655500939892_3382763699770805669_n

Isonkarin majakan suunnitelmat olivat valmiit vuonna 1830, ja majakan piirustukset tarkasti Intendentinkonttorin johtaja C. L. Engel. Engel teki piirustuksiin tiettävästi omia lisäyksiään, kuten kreikkalaistyylisen päätykolmion oven yläpuolelle, joka on sittemmin poistettu korjaustöiden yhteydessä.

Majakan valo sytytettiin 1. kerran 13.7.1838. Majakkasaarella työskenteli majakkamestari ja kolme majakanhoitajaa. Pikku hiljaa väki on vähentynyt ja nyt Isokarikin on automaattimajakka.

Vähän yli satavuotias majakka oli lentää taivaan tuuliin talvisodan syttyessä. Pelättiin, että majakka toimisi maamerkkinä pommikoneille ja opastaisi ne rannikkokaupunkeihin. Tästä syystä majakka meinattiin räjäyttää, mutta onneksi käsky peruttiin viime tingassa. Majakan sisäseinissä on yhä tänä päivänä näkyvissä paikatut onkalot, joihin räjähdysaine oltiin ehditty jo sijoittaa. Meidän majakoiden ystävien onneksi majakka toimii edelleen ja meillä jokaisella on mahdollisuus kurkistaa majakan sisälle opastetuilla retkillä.

Isokari on melko iso kari ja siellä on kesäisin majoitustoimintaa. Lomalainen voi tulla saareen ja majoittua Majakkamestarin talossa tai aitassa tai olla lammaspaimenessa ja majoittua vanhassa luotsituvassa. Koska Isokari on 180 hehtaarin kokoinen saari, löytyy sieltä monenlaista maisemaa ja kasvillisuutta, saaresta löytyy kallioita, lehtoja ja jopa marjaisia soita. Myös saaresta aukeava meri on kirkkaampi kuin esimerkiksi Suomenlahdella, Isokarin harmina on harvoin sinilevää, joten saaressa voi nauttia luonnosta täysin innoin, uiden ja patikoiden.

Lisää Isokarista saaren sivuilta.

Majakkaretki Isokari, majakat, lomalla kotimaasssKuva: Isokari.fi Majakka on ollut monen värinen, valkoinen, keltainenja musta-valkoinen, mutta nyt se on ikonisen puna-valkoinen.

 

Kylmäpihlaja

Kylmäpihlaja, seisoo tukevana Rauman edustalla. Jykevä nelikulmainen majakkatorni kohoaa 31 m perustansa yläpuolelle ja 36 m merenpinnasta. Siinä on 12 kerrosta ja 104 porrasaskelmaa. Majakan valon kantamaa on tenää 17 meripeninkulmaan. Saari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. 

Kylmäpihlaja on uloin Rauman edustan isoista saarista. Kylmäpihlaja on esittelemistäni majakoista uusin. Saarelle rakennettiin vuosina 1952-1953 yhdistetty majakka ja luotsiasema. Tämä monitoimirakennnus korvasi Rauman majakkalaivan, joka siirrettiin Kemin edustalle. Kylmäpihlajan tornissa ja siipirakennuksessa oli tuolloin tilat yhteensä 12 luotsille, kahdeksalle kutterinhoitajalle ja kahdelle majakkamiehelle. Nykyään majakka on matkailukäytössä, ja majakassa on hotelli sekä ravintola. Saaressa voi kylpeä kylpytynnyrissä ja saunoa.

Saareen pääsee reittiveneellä Rauman Poroholmasta ja matka kestää hieman alle tunnin.

Lisää Kylmäpihlajan sivuilta.

Kylmäpihlaja, Visit Rauma, majakkasaari, majakkaretki, Itämeri, lomalla kotimaassa
Kuva: Visit Rauma

 

Söderskär

Söderskärin alueen ensimmäiset rakennukset olivat kalamajoja, joita alueen monet ammattikalastajat käyttivät aina 1900-luvun alkuun asti. 1800-luvun keskivaiheilla viereiselle Kokkomaan luodolle perustettiin luotsiasema ja sinne rakennettiin pieni luotsitupa. Majakka rakennettiin Venäjän vallan aikana, jolloin idänkauppa ja vilkastunut meriliikenne vaativat uutta valomajakkaa ulkosaaristoon. Söderskärin majakka päätettiin rakentaa Mattlandetin saareen, avomeren äärelle, josta valo näkyi kauas merelle, jopa lähes 30  kilometrin päähän. Majakan alustavat piirustukset teki Albert Edelfelt (vanhempi) ja lopulliset suunnitelmat valmisteli Ernst Lohrmann.

Majakka valmistui 1862. Majakkatorni oli alun perin tarkoitus tehdä kokonaan harmaakivestä, mutta sitä ei saatu tarpeeksi. Vain kahdeksaan metriin asti riitti kiveä, ja loput oli tehtävä tiilestä. Sodan aikana majakkasaarella oli muutama lotta ja sotilas ilmatorjuntatehtävissä, majakka toki oli sammutettu. Sotien jälkeen majakan työntekijöillä työt jatkuivat entiseen tapaan vuoteen 1957 asti, jolloin majakan toiminta automatisoitiin ja majakkahenkilöstön virat lakkautettiin. Vuonna 1989 majakka sammui lopullisesti

Kesäisin majakkasaarelle tehdään risteilyjä Helsingistä ja Sipoosta (kesä-syyskuu).

Lue lisää majakan sivuilta ja lisäksi Kerran elämässä blogissa kiva juttu Söderskärin majakasta.

suomi-majakka-söderskär-visit-porvoo
Kuva: Majakkaseura. Söderskärin majakka on maalauksellinen

Tankar

Tankarin majakka Perämerellä on yksi Suomen valovoimaisimmista majoista.

Löysin internetin ihmeellisestä maailmasta tiedon, että Tankarin majakan on 1880-luvulla suunnitellut sama toimisto kuin Eiffel-tornin. Valo majakassa on loistanut vuodesta 1889. 1960-luvulla valolaite uudistettiin ja siitä saakka se on ollutkin yksi Suomen valovoimaisimmista majakoista. Valokantama on yli 50 kilometriä. Myös ulkonäöllisesti majakka on upea rautainen puna-valkoinen torni, aiva erilainen kuin esimerkiksi Bengtskärin graniittinen majakka.

Tankarin itärannan tuntumaan on kehittynyt aikojen kuluessa kokonainen kalastajien mökkikylä. Vanhin mökki on 1780-luvulta. Tänä päivänä Tankarin saari on erittäin suosittu kesäinen matkailukohde, jonne pääsee vesibussilla Kokkolasta. Laivamatka Jenny-laivalla Kokkolan Meripuistosta kestää noin 1,5 tuntia.

Majakkaan pääsee tutustumaan majakkapäivinä, kesällä 2020 aina keskiviikkoisin 13.9. saakka. Tankarissa on myös pieni kirkko ja hylkeenpyynnin museo. Majakkamestarin talossa sekä luotsituvassa on yöpymismahdollisuus. Saarella on myös pieni kahvila, sauna ja satama.

Lisää Tankarin majakasta Kokkolan matkailupalveluiden sivuilta. Mutkia Matkassa blogin juttu Tankarista löytyy täältä.

Tankar, Kokkola, majakkaretki, Itämeri, lomalla kotimaassa, Perämeri, loiste
Kuva: Visit Kokkola

 

Utö

Utön majakka on Suomen vanhin, vuodelta 1814. Puna-valkoisen majakan korkeus on noin 24 metriä. Majakassa on pieni kirkkosali.

Utö on Suomen eteläisin ympärivuotisesti asuttu saari. Se on tunnettu armeijan linnakkeesta, majakasta, luotsiasemasta ja linnustosta. Utön maisema on ulkosaaristolle ominainen: kallioinen ja karu. Meri on aina lähellä. Utön paljaat kalliosaaret tunnetaan Saaristomeren ulkoporttina jo keskiajalla laaditussa purjehdusohjeissa. Jonkinlaisesta kivistä ladotusta merimerkistä on tietoja jo 1200-luvulta.

Utössä asuu vakituisesti noin 40 henkilöä. Kesäisin saaren henkilömäärä monikertaistuu kesäasukkaiden myötä. Utön kylä on valittu Suomen kauneimmaksi kyläksi 2017. Utö on ollut asutettuna vuodesta 1540 – jolloin kaksi jurmolaista kalastajaa määrättiin muuttamaan saarille luotsin virkaa toimittamaan. 

13-1-50464346-1582890108312
Kuva: areena.yle.fi  Utön puna-valkoinen majakka ja pienet punaiset mökit

Marjaniemi

Marjaniemen majakka seisoo Hailuodon läntisessä nurkassa Marjaniemessä. Hailuodon nettisivujen mukaan ”Marjaniemessä kohtaa rannatonta avaruutta, aurinkoa ja tuulta, kalaa ja merenkulkua sekä historiaa ja tulevaisuutta”. Ja kyllä, Marjaniemestä maisema merelle on upea, rannaton ja avara. Voin kuvitella tuulen tuivertavan hiuksiä kesäisin ja pakkasviiman purevan posket punaiseksi talvisin.

Kävin Marjaniemessä muutama vuosi sitten lokakuussa ollessani työmatkalla Oulussa. Koska oli jo syksy, paikka oli melko autio, mutta viehättävä hiljaisessa yksinäisyydessäänkin. Silti Marjaniemi on erilainen kuin moni muu majakkasaari, se on edelleen Perämeren keskeinen kalastussatama. Punamökkinen kalastajakylä henkii mennyttä kalastuksen tärkeyttä saarelaisille ja edelleen satamassa puretaan huomattavat määrät silakkaa, siikaa ja lohta. 

Marjaniemessä on tehty luotsaustoimintaa 1700-luvulta alkaen jatkuen edelleen. Majakka rakennettiin vuonna 1871 ja otettiin käyttöön 3.9.1872.  

Lisätietoa Marjaniemen majakasta löytyy täältä ja postaus omasta visiitistäni Ouluun ja samalla Marjaniemeen löytyy täältä.

*

Artikkelissa tietoja majakoista Majakkaseuran sivuilta.

7 thoughts on “Majakat retkeilykohteina

Add yours

  1. Kiitos, tämä juttu oli tosi mielenkiintoinen ja inspiroiva 😊 Oli monta majakkaa, joiden olemassaolosta en tiennyt ja mielenkiintoisia tarinoita niillä. Täytyy kyllä ottaa majakkaretki kesäsuunnitelmiin asap 😊

  2. Täällä majakka bongari, joka haaveilee bongaavansa kaikki Suomen majakat. Marjaniemi ja Söderskär esuttelemistasi majakoista puuttuvat. Tänä kesänä en vielä ole ehtinyt yhdellekään uudelle majakalle. Katsotaan ehdinkö lainkaan.

Vastaa käyttäjälle Tädin ja tytön matkat! Peruuta vastaus

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: