Päivä Liesjärven kansallispuistossa

Tein keväällä karttaharjoituksen, jossa tutkin lähellä olevat kansallispuistot. Lähellä kotiani löytyy kymmenen kansallispuistoa ja iso määrä muita luontokohteita.

Yksi näitäs lähipuistoista on Tammelassa sijaitseva Liesjärven kansallispuisto.

 Toinen Tammelan kansallispuistoista on Torronsuo, joka on tuttu eräästä talvisesta vierailusta, jolloin tarkoitus oli ”kävellä ihan vaan lyhyt matka laavulle”, mutta tarvoimme lasten kanssa noin 8 kilometrin reitin melko lumisissa oloissa. Esikoinen romahti pari kertaa, pienempää piti kantaa, mutta selvisimme.. Mutta se on toinen tarina, nyt halusin viedä lapset kauniiseen Liesjärven kansallispuistoon.

Vaihtelevien ilmojen vuoksi valitsin vierailupäiväksi kesäkuisen sunnuntaipäivän. Pieni harmi oli se ettei perinnetila ole auki sunnuntaisin (paitsi heinäkuussa), joten emme nähneet tilas täydessä tohinassa. Toki kävelimme sinne kun luulin että valitsemani Punatulkku-reitti lähtee jostain sieltä.

Missään maastossa ei lukenut ”Punatulkku”. Reitti kyllä oli hyvin merkitty punaisilla vinoneliöillä. Lähdimme Korteniemen tilalta kulkemaan punavinoneliöpolkua vastapäivään.

Aluksi polku oli leveä, kuin metsätie. Jossain vaiheessa se muuttui tavalliseksi poluksi, joka kulki polveilevassa ja kauniissa metsämaastossa.

Polku oli muuten helppokulkuinen, mutta jonkin verran oli tuulenkaatoja, joita lähinnä kierrettiin, mutta muutamassa kohdassa piti kiivetä yli puunrunkojen. Polulla on muutamia nousuja ja laskuja, mutta jopa minä jaksoin sen ihan hyvin.

Liesjärven kansallispuisto, Punatulkku

Tässä Punatulkku-reitti tulee pois metsästä pienelle taukopaikalle

Liesjärven kansallispuisto

Reitti on todella hyvin merkitty punaisin merkein, joten polulta ei voinut eksyä, mutta tosiaan, Liesjärven kansallispuiston sivuilla mainittu Punatulkku-nimi ei missään kylteissä näy. Se vähän hämäsi kun etsimme polun lähtöpistettä.

Loppuosassa Punatulkku-reitti tulee pois metsästä ja Lehdoksen karttataulun luona on pieni taukopaikka metsän reunassa, tien varressa.

Taukopaikalla söimme vähän eväitä ja annoimme varpaille raikasta ilmaa.

Koska olen huono lukemaan reittejä ja karttoja jatkoimme kohti lähtöpistettä tietä pitkin. En siis tajunnut että reitti jatkuisi metsässä, tien toisella puolella.

Vasta kun palasimme samaa tietä autolla, huomasin kohdan missä Punatulkku-reitti olisi oikeasti jatkunut ja painunut takaisin metsään. Jatkokohta on vähän taukopaikalta vinosti tien toisella puolella.

Kun tulimme parkkipaikalle, söimme vähän lisää eväitä, sillä meillä oli reilusti aikaa (ja eväitä) siihen kunnes olin sopinut meidän sup-lautojen vuokrauksen alkavaksi Liesjärven kansallispuiston toisella puolella Kopinlahden uimarannalla.

Eväshetken jälkeen ajoimme autolla Kopinlahdelle, jossa Retkirenki pitää tukikohtaansa. Olin sopinut vuokraavani kaksi sup-lautaa kahdeksi tunniksi.

Esikoinen oli oudon vastahakoinen, mutta kuopusti meloi innoissaan. Hän jopa molskahti veteen, muttei se haitannut menoa.

Itsekin meloin pienen lenkin, mutta halusin myös kävellä viereisellä Kyynäränharjulla.

Sup-lautailu, Liesjärven kansallispuisto, ErärenkiSup-lautailu, Liesjärven kansallispuisto, lasten kanssa retkellä, ErärenkiSup-lautailu

Harjulla luonto oli rehevää ja kaunista. Aurinko paistoi vihreän lehvästön läpi, joten harjulla oli maagisen kaunista. Minun kuvani eivät tee tunnelmalle oikeutta.

Kävelin harjua Kopinlahdelta kohti Hyypiön varauskämppää. En aivan perille asti, koska takaraivossa kaikui, joko lapset ovat valmiit lopettamaan suppailun. Harmi sinänsä, sillä harju on vain noin reilun kilometrin mittainen. Sen jälkeen olisi voinut kiertää Hyypiön lenkin. Ehkä tämä on minun seuraava kohde.

Liesjärven kansallispuisto Liesjärven kansallispuisto

Kopinlahden parkkipaikalla on huussi, jossa voi vaihtaa uimapuvun päälle. Kopinlahdella on myös pöytä ja penkit ja pieni uimaranta. Harmi vaan ettei uimaranta oli varjossa.. Kun ei muutenkaan niin helteistä ollut.

Korteniemen perinnetilan viereisellä parkkipaikalla on myös pöytä ja penkit eväiden syöntiä varten sekä siisti huussi.

Uimaan pääsee toki muuallakin kuin Kopinlahdella, Salkolanjärvellä ja Korteniemessä on jopa karttaan merkityt uimapaikat, ehkä niistä jompikumpi olisi ollut myös aurinkoinen.

Liesjärvelläkin jäi vielä reittejä ja paikkoja näkemättä, joten varmasti palaan vielä kansallispuistoon.

Tästä voit lukea lisää kansallispuistosta ja tästä pääset Erärenki-yrityksen sivuille. Löysin Erärengin Luontoon.fi-sivustolta Liesjärven palveluista, en siis tiennyt yrityksestä mitään etukäteen. Voin nyt omasta kokemuksesta suositella.

2 thoughts on “Päivä Liesjärven kansallispuistossa

Add yours

Vastaa

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: