Vuotso ja Vuotson maja, retkeilijän lepopaikka

Sompion seudun helmiä, osa 1

*Yhteistyössä Visit Sompio ja Vuotson Maja

Vuotson majalla on värikäs historia Lapin rajamailla.

Alun perin paikalla oli yksikerroksinen talo, jossa toimi kievari ja tulli 1923-37.

Vuotsossa tosiaan oli tullinpuomi, sillä Vuotsosta pohjoiseen oli vapaakauppa-aluetta ja melko tietöntä tietä. 1938 tulli siirtyi pohjoisempaan ja muutoksen tuulet olivatkin rankat sodan aikana ja sen jälkeen alkoi erilainen vaihe saamelaisten ja muiden lappalaisten elämissä.

Tunnetusti sota-aika oli Lapille rankkaa ja paikalla ollut rakennus poltettiin sodan lopulla, nykyinen talo on rakennettu jälleenrakentamisen kiihkeinä vuosina palvelemaan valtion ja turismin tarpeita.

Vuonna 1949 nousi tämä nykyinen komia talo. Talossa toimi posti, tele, poliisi ja matkailupalveluita.

Vuotson Maja, Vuotso. Sodankylä

Ennen nykyistä kukoistustaan talo oli hieman jonningolla, mutta vuodesta 2015 Vuotson Maja on jälleen palvellut Lapin kulkijoita. Eeva-Liisa ja Jouko Vainiorannan Vuotson Maja tarjoaa kodikasta aamiaismajoitusta kaikille meille pohjoisen koluajille.

Talossa on B&B-toimintaa sekä matkaparkki. Päätalon lisäksi isäntäpari majoittaa vieraita vieressä olevassa Nattastuvassa. Nattastupa on saanut nimensä naapurissa olevien Nattastunturien mukaan. Kaiken kaikkiaan petipaikkoja on 30.

Nattastunturit (pohjoissaameksi Náttašduottar) koostuu kuudesta tunturista, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan vuonna 1956 perustetun Sompion luonnonpuiston alueella. Nattasten huiput ovat: Sodankylän Pyhätunturi eli Pyhä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Terävä-Nattanen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. Himotuin vaelluspaikka on 508 metrin korkuinen Pyhä-Nattanen, joka on saanut nimensä siitä, että se oli aikoinaan saamelaisten pyhäpaikka.

Nattasten nimen alkuperä on hämärän peitossa, yhden selityksen mukaan nimi perustuisi pohjoissaamen läntiseen murresanaan náttážat, joka tarkoittaa naisen rintoja. Tiedä häntä, mutta tunturien muoto on suipohko, joten voisihan se pitää paikkaansa.

Nattasille pääsee Vuotson Majan pihapiiristä Sompiojärven pientä hiekkatietä pitkin. Me ei nyt käyty maagisen kauniissa Nattasmaisemissa, mutta kanssamatkailijat ovat käyneet: Retkipaikan Antin juttu tässä ja Kohteena maailman Ramin juttu tässä ja vielä Rinkkaputken Annen tunturilla tanssahteleva juttu tässä.

Minua vähän jättittää kaikki reitit joissa on mentävä rakassa.

Ja Nattasille loppumatka on rakkaa, vaikka reittiselostuksista lukien, matka ei ole muuten vaativa, eikä edes kovin pitkä Sompiojärventie ”parkkipaikalta”.

Vaikka Vuotso on saamelaiskylä, ei se tällaiselle tavan turistille näy millään muulla tavalla kuin että kylän nimikyltti on suomeksi ja saameksi ja kylässä on yksi käsityöläispuoti, jonka pihapiirissä on saamenvärein maalattuja patsaita.

Saamelaisuus, Sompio, Vuotso

Alueella asuu alle kolmesataa ihmistä, joten enää Vuotso ei ole sellainen mahtipaikka kuin se aikoinaan oli. Mutta luontokohteiden tarjonnalla Vuotso on mahtipaikka. Jo aiemmin mainittu Sompion luonnonpuisto on upea paikka, mutta myös Vuotson kanava ja siitä alkava reitti tekojärville tarjoaa upeaa vesiluontoa.

Lappihan on kaiken kaikkiaankin jokien ja järvien maa. Vuotson ympäristössä ovat surullisen kuuluisat Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, jotka aikoinaan hukuttivat alleen useita kyliä. Hylättyjä taloja näkyy, jos ajaa veneellä Lokan tekojärvellä. Tekojärvet ovat edelleen alueella arka-aihe, sillä 60-luvulla tekojärvien tieltä siirrettiin yli 600 ihmistä evakkoon Suomen energiatarpeiden vuoksi. Osalle ihmisistä evakkomatka oli jo kolmas. Voin vain kuvitella miltä tuntui muuttaa pakon edessä pois omasta kodista ja vielä rauhan aikana.

Tekojärveltä on hyvät näköalat Nattasille päin. Ja tietenkin järvet tarjoavat kalastajille antejaan. Vesistä nousee mm. siikoja, haukia, mateita ja körmyselkäisiä ahvenia. Sompion vesissä elävät myös äärimmäisen arvostetut harjus ja rautu.

Vuotson kanava. Vuotso. Vesistöt

Vuotso, Vuotson kanava

Sompion luonnonpuiston lisäksi aivan Vuotson vieressä on Urho Kekkosen kansallispuisto. Tankavaaran kultakylän parkkipaikalta alkaville merkityille vaellusreiteille on noin kymmenen kilometriä.

Eri mittaisia reittejä löytyy, joten kaikille löytyy sopiva reitti vaikkei olisi eröjorma tai jormiina tai vaikka olisi. Tankavaran luontokeskuksen vierestä tai parkkipaikalta lähtevät Urpiaislenkki (esteetön) 1km, Sotahistoriapolku 1,5km suunta, Koppelolenkki 3km sekä Kuukkelilenkki 6km, Geologinen polku 7km. Lue lisää luontoon.fi

Puistossa on toki myös pitkiä merkittyjä vaellusreittejä, kuten Sompiojärveltä Nattasten yli Laanilaan kulkeva Ruijanpolku 35km

Vuotso on ihana ja rauhallinen luontokohde E75-valtatien varrella. Matkailuautot ajavat karavaaniletkoina kylän läpi pohjoista kohti Nordkappiin, Utsjoelle ja muualle ylös Euroopan ääriin ja takaisin.

Vuotso tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja nauttia luonnosta. Vuotson Maja on ihanteellinen majoituspaikka perheille tai pariskunnillekin. Nattastuvassa on yhteiskeittiö, yhteisvessat ja kylpyhuoneet. Kaikki on siistiä ja kotoisaa.

Meillä oli huone, jossa oli kolme tavallista yksittäissänkyä ja kerrossänky, joten huoneessa oli hyvät tilat meille kolmelle. Ja hyvää tilaa meidän kuorma-autolliselle tavaroita.

Vuotson Maja
Eeva-Liisan lempihuone. Jokainen huone on erilainen ja persoonallinen.
Vuotson Maja
Jouko esitteli talon lentäviä vuokralaisia, pikku pääskysiä.

Hilma

Vuotson Maja

Vuotson Majalla on kirjasto ja huoneissa on kirjoja. Mukavaa lukevalle matkailijalle

Kävimme majalla Eevan aamiaisilla ja aamun hetket olivat mukavia rupatteluhetkiä Eevan ja Joukon kanssa, joilla tuntui olevan loputtomasti aikaa tarinoida ja antaa hyviä vinkkejä.

Vuotson Maja on myös Eevan ja Joukon koti, joten jokainen vieras on vieraisilla Eevalla ja Joukolla ja se oli mukava tunne.

Talo toimii myös paikallisten yhdistysten kokouspaikkana ja säännöllisen epäsäännöllisesti majalla on kirkonmenot, koska kylässä ei ole erillistä kirkkorakennusta.

Plussaa lasten mielestä tuli tietysti isäntäparin Hilma-koirasta, jolle kelpasi rapsutukset ja seura.

Ja hyvin lappimaista oli myös se kun tulimme aamiaiselta sateisena aamuna niin kaksi poroa ruokaili pihassa ja kolmas kärkkyi metsässä. Roposet antoivat meidän kävellä melko lähelle kunnes juoksivat takaisin metsään.

6861737211860466399_IMG_0707.jpg

 Vuotsoa ja Vuotson Majaa voi suositella kaikille luonnon rauhaa arvostaville.

Vastaa

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: