Olen viime aikoina tutustunut useaan Tuusulanjärven kohteeseen ja kävin ennen pääsiäistä Tuusulanjärven runsaudensarvessa, Krapissa. Oih. Ihana paikka, johon oli helppo ihastua. Ravintolajohtaja Heli Lindroth esitteli ystävällisesti Krapian runsaudensarvea.
Vierailupäivä oli ensimmäisiä, lämpimiä aurinkopäiviä tänä keväänä. Ja vaikka luonto oli vielä kuollut, oli se silti kaunis.
Krapin pihapiiri on iso ja voin vain kuvitella näin keväällä, millainen vehreys täällä on kesällä.
Vanhan päätalon vieressä on omenatarha, jonka käkkyräiset puut ovat kuin satuhahmoja, kaikki erilaisia, ryhmyisiä, mutta upeita. Yhtä puuta jänikset ovat pahoinpidelleet talven aikana, mutta toivottavasti sitkeä vanhus ei jänön lähentelyistä hätkähdä.
Päätalo on upea puuhuvila, joka on alunperin rakennettukin kesähuvilaksi. Nykyinen omistajasuku on tullut tilalle jo vuonna 1911. 1960-luvun lopulla silloinen emäntä Salme Holma aloitti kotonaan sunnuntailounaat ja niiden menestyksen siivittämänä Salme avasi taloon ravintolan 1970-luvun alussa. Nyt Salme on jo eläkkeellä, mutta asuu pihapiirissä ja käy vielä silloin tällöin katsomassa mikä meno ravintolassa on.
Omenatarhan perältä kuuluu vienoa pörinää, sillä mehiläiset ovat heränneet. Siellä ne pihan perällä pörräävät ja tuottavat luonnon omaa kultaa. Krapi käyttää itse tuotettua hunajaa ja omenoita pitkin vuotta ja hunajaa riittää myös myyntiin Krapin pienen pieneen puotiin, joka löytyy ravintola Krapihovin nurkkahuoneen sopukasta.
Krapin pihapiirissä, hieman kauempana päärakennuksesta on vappuna avautuva kesäravintola Mankeli, jonka terassi näytti auringossa erittäin houkuttelevalta. Kesäravintolassa voi nauttia ruoka ja juomaa.
Jossain kesäravintolan takana on Krapin oma palvaamo, joka tuottaa herkullisia palvituotteita kesäravintolan sekä Ravintola Krapihovin tarpeisiin.
Krapihovin klassikko, pitopöytä tarjoaa päivittäin suomalaista ruokaa ja tietysti myös aina jotain itsepalvattua.
Nyt listalla on ainakin palvattua lihaa sekä makkaraa. Pitopöydässä näkyy vuodenaikojen vaihtelu, mikä on virkistävää.
Krapin pihapiirin vanhin rakennus on vanha aitta, jossa on aiempina vuosina toiminut baari ja joka nyt on kokous- / majoitustilana.
Kesäisin aitta on erittäin viehättävä majoitustila, mutta varsinainen hotelli toimii pihapiirin laidassa, vanhassa navetassa. Huoneet on juuri kohennettu ja ne ovatkin varsin viehättäviä. Erityisesti silmääni viehätti huone nimeltään Aino. Se on sisustettu Ainola-tyylisesti ja muistuttaa kivalla tavalla mummolan ja hotellihuoneen risteytystä.
Muilla hotellihuoneilla on lehmän nimet. Aika sööttiä ja sopivaa, navetassa kun ollaan.
Edelleen Krapin pihapiirissä on kulttuurien koti Paja, jossa on harva se ilta joku live-esitys. Pajan ohjelmisto on hyvin monipuolista. Itse olen joskus aiemmin käynyt katsomassa Pajassa Maria Ylipäätä ja tykkäsin sekä Mariasta että Pajasta tilana.
Pajan vieressä nököttää kesäteatteri, jossa tänä kesänä nähdään mm. Keski-Uudenmaan teatterin versio Sulo Vilénistä ja kumppaneista.
Tällä kertaa emme käyneet Tuusulanjärven rannan savusaunalla, mutta saunaan voi kuka vaan käydä tutustumassa Krapin avoimissa savusaunailloissa. Tänä kesänä ainakin 11.5. ja 21.6. Krapissa on tietysti muitakin saunoja, mutta kyllähän 1930-luvulla rakennettu savusauna on saunojen kuningas.
Ellei musiikki tai teatteri kiinnosta, voi pihapiirissä pelata myös pakopeliä, sillä pihapiirissä on pakopelihuone ja Krapihan nököttää golfkentän vieressä, joten Krapi on golffarin paratiisi.
Hotellin takapihalla on kaunissa rivissä polkupyöriä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä. Krapi on Rantatien päässä, ja Rantatie on väylä Tuusulanjärven ylenpalttiseen kulttuuritarjontaan.
Krapissa voisi hyvin viettää hyvinvointia ja kulttuuria tihkuvan staycation viikonlopun.
Olen pro-kotimaanmatkailu ja helppo on olla kun meillä on tällä ihan tosi hienoja kohteita, kuten nyt tämä Krapikin. Mitkä on sinun lempi yöpymiskohteita kotimaassa?
p.s. Pörriäisten tanssi kevätauringossa ilahdutti mieltä kovin
Vastaa