Mitä saadaan, kun yhdistetään meteorologi ja 1863 taideteosta? Saadaan erikoinen näkökulma taiteeseen ja mielenkiintoinen taidenäyttely.
Meteorologi Seija Paasonen on aina harrastanut taidetta ja jo 1980-luvulla opiskeluaikoina pohti, että olisi mielenkiintoista tarkastella taideteoksia sääilmiöiden kautta. Vuonna 2014 Paasonen oli pitämässä esitelmää Eero Järnefeltin pilvistä Järvenpään taidemuseossa, kun hänen mieleensä palasi jo opiskeluaikoina herännyt idea tutkia taideteosten meteorologisia ilmiöitä.
Tämän pohjalta Paasonen kirjoitti 2018 aiheesta kirjan Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin. Nimensä mukaisesti teos esittelee taideteoksia meteorologin silmin. Paasosen mukaan maalauksissa näkyy monenlaisia säähän, vuorokaudenaikaan ja vuoden kiertokulkuun liittyviä tapahtumia – kun vain osaa katsoa. Ja kyllä, on erittäin mielenkiintoista mitä kaikkea Paasonen on lukenut maalauksista.
On erittäin inspiroivaa miten kaksi intohimoa yhdistämällä saadaan aikaan uniikki näkökulma ja kokonaisuus, joka tämä näyttely on.
Koska Paasosen kirjaprojekti lähti tavallaan liikkeelle Järvenpäästä ja ”Järvenpään omasta pojasta” Järnefeltistä, on ehkä itsestään selvää, että hänen kuratoima näyttely toteutettiin juuri Järvenpään taidemuseoon.
Näyttelyssä on esillä suomalaisen taivasmaalarin Eero Järnefeltin useita töitä, samoin muiden suomalaisen kultakauden taiteilijoiden töitä, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Venny Soldan-Brofeldtin.Toki kymmenien teosten joukossa on paljon muidenkin suomalaisten sekä muutamien ulkomaalaisten taiteilijoiden töitä. Vähemmän tunnettuja taiteilijoita edustaa mm. Aukusti Uotila.
Esillä on töitä Järvenpään taidemuseon kokoelmasta, mutta myös harvoin yleisesti nähtyjä teoksia yksityiskokoelmista sekä esim. Taidesäätiö Meritan kokoelmista. Yhteinen tekijä on se että teoksessa näkyy sää jollain tavalla.
Sadejuovia ja pilvisäteitä on todellinen koko perheen näyttely, sillä näyttely on napakan kokoinen, erittäin katsojaystävällinen ja tämä taivaan katselun näkökulma tarjoaa meistä jokaiselle tavan pohtia teoksia. Joskushan voi olla, että taidenäyttelyyn meneminen ei tunnu omalta jutulta, jos ei ole tottunut katsomaan taidetta. Aina joku miettii ”etten mä niistä mitään ymmärrä”. No, tässä on jo ohjattu katsojaa katsomaan teoksia tietyllä tavalla.
Pilviä ja realismia
Gallen-Kallelan Pilvitornit, 1904
Gallen-Kallelan Pilvitornit työtä tarkastellessaan Paasonen mietti että nyt on taiteilija vähän liioitellut noiden pilvitornien kanssa. Mutta vuonna 2016 Paasonen näki itse vastaavan pilvitornimuodostelman, jossa on alakumpupilveä ja korkeita pilvitorneja.
Aukusti Uotila, Kalastuspaikka kuutamolla, 1883
Eero Järnefelt, Maisema Kolilta, 1930
”Sataako siellä räntää”
Järnefelt nosti Kolin kansallismaisemaksi ja tässä vuodelta 1930 olevassa teoksessa on Järnefeltille tyypillisesti kuvan etualla luonnon yksityiskohta ja kuvakulma on ylhäältä alaspäin ja taustalla on kansallispanoraama. Paasonen pohtii, että kuvassa näkyvä sade taitaa olla räntää, koska pilvi on niin peittävä ja vuodenaika on ruskasta päätellen syksy.
Järnefeltin Kukkiva kesä vuodelta 1918 on vanginnut sen kesän harvoja aurinkoisia päiviä. Paasonen selvitti että kesällä oli kaksi helteistä jaksoa, toinen heinäkuun alussa ja toinen lopussa ja heinäkuun alun lämpimät päivät purkautuivat 6. heinäkuuta rajuun ukkosilmaan, jonka nousu teoksessa saattaa olla nähtävissä. Tässäkin teoksessa ollaan paikallisissa maisemissa, taustalla näkyyTuusulanjärvi.
Venny Soldan-Brofeldt, Isorysä, 1894
Aikansa niuhottajat moittivat Soldan-Brofeldtia ettei teoksen Isorysä värimaailma ole suomalainen eikä näin ollen uskottava. Paasosen mukaan kyseessä voisi olla ilta, koska taivas voisi olla iltataivas, jonne vielä heijastuu maan varjo. Toisaalta rysää kai tavallisesti koetaan aamuisin. Teoksen värimaailmaan voi toki vaikuttaa myös Soldan-Brofeldtin muutamaa vuotta aiemmin tehdyt ulkomaanmatkat Afrikkaan ja Espanjaan eli Välimeren rannikolle. Värimaailma onkin ehkä välimerellinen tai sitten Soldan-Brofeldt on käyttänyt filtteriä…
Sigrid Granfelt, Vuohia rantakalliolla, 1898
”Puhtaan siniselle pohjalle on vedetty vitivalkoisia vetoja. Ne on halppo kuvitella yläpilviksi, useimmat untuvapilviksi, cirruksiksi. Näkyvissä on kuituista (fibratus), tiheää (spissatus) ja paikoin myös jalasmaista (uncinus) muotoa. Olin näkevinäni myös palleropilveä, cirrocumulusta.” Näin Paasonen kirjoittaa kirjassaan Granfeltin teoksesta. Lisäksi Paasonen pohtii oliko tämä pilvitutkielma ja onko maalari saanut vaikutteita pilvitaituri John Constablen maalauksista.
Odotettavissa huomisaamuun asti
Pilvitietoutta ja musiikkia
Näyttelyssä on esillä myös pilvitietoutta. Luke Howard (1772-1864) oli englantilainen apteekkari, joka loi pohjan nykyisinkin käytössä olevalle pilviluokitusjärjestelmälle.
Howardin järjestelmä perustui kolmen pilven perusmuotoon cirrus, cumulus ja stratus eli kuituinen, kumpumainen ja kerrosmainen. Nykyään neljä pilviluokkaa sisältävät kymmenen pilvisukua. Tämän Paasonenkin on opiskeluaikoinaan oppinut, toisin kuin tänä päivänä, jolloin säätiedotukset tehdään tietokonemallien ja -ennusteiden perusteella.
Meteorologia ja taide on aiemminkin yhdistynyt. Jo aiemmin mainittu englantilainen taidemaalari John Constable (1776 – 1837) oli kiinnostunut taivaan ilmiöistä siinä määrin että opiskeli pilvien teoriaa ymmärtääkseen miten pilvet muodostuvat ja miksi ne näyttävät sellaisilta kuin ne näyttävät.
Maalausten lisäksi näyttelyssä on kuunneltavissa Tampereen yliopiston kehittämä Data to music -ääni-installaatio, joka muuttaa Ilmatieteen laitoksen päivän sääennusteen klassiseksi musiikiksi. Ja koska ollaan Järvenpäässä, niin sääennuste on juuri Järvenpään sääilmoitus. Wau!
Koko perheen kokemus
Näyttelyssä on pieni lastenhuone, jossa voi mm. löhöillä pehmeillä säkkituoleilla ja kuunnella vaikkapa merisäätä! Muutenkin näyttelyssä on käytetty ääntä, sillä tilaan on tehty äänimatto, jossa luonto kuuluu.
Kiitos Järvenpään taidemuseo!
p.s. Lisätietoa museosta, aukioloajoista ja mm. oheisohjelmistosta löytyy museon sivuilta. Oheisohjelmaa on paljon ja museossa on mm. useita draamallisia opastuksia!
Kesävinkki: pääsylipun hinnalla saat kesällä museolta polkupyörän lainaan, jolla voit kiertää Muitakin Järvenpään taidemuseon alaisia museoita.
Vastaa