Etsiessäni tietoa Viron muista kohteista kuin Tallinnasta, löysin Rakveren historiallisen kaupungin.
Ajattelin, että talvisen road tripimme ensimmäinen kohde voisi olla tämä pieni Rakvere, sillä se on vain noin sadan kilometrin päässä Tallinnasta itään.
Tarkoittaen että iltapäivän laivalta olisi melko mukava ajomatka ensimmäiseen majapaikkaan. Ja juuri siihen suuntaan, josta halusin Viroa tutkia!
*
Aiemmat postaukset reissusta: tarinaa Narvan visiitistä ja kokemuksia Narva-Joesuun kylpylöinnistä. Ja kävimme myös Laheman alueella Sagadissa.
*
Rakveressä asuu noin 15 000 ihmistä, silti se on Viron viidenneksi suurin kaupunki. Ja kuten meilläkin niin monet pienet kaupungit, on Rakveren kaupunki parhaillaan kesällä. Näin talvella kaupunki nukkuu talviunta ja mm. suurin nähtävyys, Rakveren linna, ei ole avoinna ainakaan tammikuussa. Tai no, näin turistin silmin, kaupunki nukkuu talviunta…
Miksi sitten tuppautua Rakvereen tammikuisena torstaina?
No, kaupunki on hyvin viehättävä, rosoinen ja sopivan kokoinen nopeasti haltuun otettavissa eli vaikkapa kiva päiväkohde Tallinnan lomailijalle.
Lähes kaikki nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä. Meidän asunto oli Vabriku-kadulla eli aivan Kaupunginteatterin ja sen suuren puiston vieressä. Kaupunginteatteri on perustettu 1940-luvulla ja sanotaan että se on erityinen, koska missään muualla maailmassa (!) ei näin pienessä kaupungissa ole kaupunginteatteria. En tiedä miten totta tuo hokema on, mutta se varmasti oli totta Neuvostoliitossa. Teatterirakennus on Rakveren kartanon entisessä päärakennuksessa ja kartanon puisto ympäröi rakennuksia viehättävästi. Kesällä paikka on varmasti kaunis…
Vabriku on kaupungin läpimenevän ”pääkadun” poikkikatu (pääkatu kulkee usealla nimellä, mutta Vabrikun kohdalla pääkatu on Friedrich Reinhold Kreutzwaldi). Vieressämme olleen kaupunginteatterin vastapäätä on yökerho (en testannut) ja sen takana on Rakveren linna puistoineen ja myös suuri Tarvas-patsas. Jos mietit, kuten minä mietin, miksi härkäpatsas, niin ennen muualta tulleita valloittajia Rakveren nimi oli Tarvanpää, joten siinä nimessä sana ’tarvas’ esiintyi. Ehkä alueella on elellyt valtavia alkuhärkiä. Tarvas-patsas pystytettiin kaupungin 700-vuotis syntymäpäivien kunniaksi ja siitä on tullut Rakveren symboli.
Pääkadun varrella on Poliisi-museo (hienon näköinen talo), jossa emme käyneet. Nyt hieman harmittaa, sillä löysin Ikaalisten matkatoimistonsivuilta kuvauksen museokäynnistä, josta ilmenee, että museo on hyvin interaktiivinen ja monipuolinen ja uskon että minunkin esiteini- sekä teini-ikäiset lapseni olisivat tykänennet museosta, jossa saa koskea tavaroihin ja tehdä asioita. Voi voi, minä kun luulin että museossa olisi vain eestin kielellä olevia tekstitauluja ja vähän pölyttynyttä materiaalia, vitriineissä. Voi minua epäuskoista!
Toinen museo, jossa emme käyneet, löytyy pääkadulta lähtevän Pikk-kadun varrelta. Museo (Rakvere linnakodaniku majamuuseum) esittää millaista elämä oli noin sata vuotta sitten. Samaisen Pikk-kadun varrella on myös kaupungin siluettia hallitseva, 1400-luvulla rakennettu Pyhän kolminaisuuden kirkko. Ja kävellessäni katua pitkin ihailen myös moninaista rakennuskulttuuria.
1400-luvulla kaupunki ja sen linna oli merkittävä alueellinen linnoitus. Perinteisesti kaupunki on ollut itä-länsisuunnassa maata pitkin kulkeneiden kauppareittien varrella. Nytkin lähes luotisuora tie Tallinnasta Narvaan kulkee aivan kaupungin pohjoispuolelta.
Pyhän kolminaisuuden kirkon puiston takana on yksi kaupungin vetovoimainen kohde eli Aqua Hotel, jonka yhteydessä on kaikille avoinna oleva kylpylä-uimahalli saunakeskuksineen ja uima-alataineen ja liukumäkineen. Sekin jäi väliin..koska olimme kuitenkin menossa Narva-Joesuussa kylpylöimään (tästä retkestä lisää täältä).
Mitä me siis teimme Rakveressa? No, nukuimme ihanassa yöpaikassamme Reinholdin majatalossa. Huom: saimme yöpymisen hyvin edullisesti, koska lupasin kertoa kokemuksistamme blogissa.
Talo, jossa yövyimme on peräisin 1700-luvulta. Vuonna 1809 talo tontteineen erotettiin Rakveren moision maista kartanonvoudin Reinhold Johann Dammin ostettua kiinteistön kartanon omistaneelta Jakob Johann Tiesenhausenilta.
Majatalo-rakennuksessa on säilynyt alkuperäisiä yksityiskohtia – leveä puuverhous, joka on kiinnitetty takonauloilla sekä alkuperäinen mantelkorsten, alta levenevä savupiippu. Talon nettisivuilta selviää lisää talon historiasta.
Paikan nykyinen omistaja perheineen on entisöinyt talon upeasti. Ennen entisöintiä talo olikin purkukunnossa: katto oli vuotanut pahasti, minkä tuloksena seinät olivat osittain lahonneet, samoin kattotuolien ja hirsien päät. Mutta nyt talo erittäin viehättävä, lämmin ja viihtyisä.
Saman katon alla on kolme huoneistoa, me yövyimme niistä suurimassa, viiden hengen huoneistossa. Alakerran makuuhuoneessa on hyvin leveä parivuode ja yläkerrassa kolme sänkyä. Aluksi oli ajatus että lapset nukkuvat ylhäällä ja minä alhaalla, mutta koska vuode oli niiiin leveä, päädyimme me kaikki tytöt nukkumaan samassa sängyssä, kylki kylkeä ja pylly pyllyä vasten.
Nautimme yhden yön vierailustamme erittäin paljon, olisimme voineet viipyä pitempäänkin, mutta emme voineet sillä olimme road tripillä!
Majatalon sijainti on ihanteellinen, sillä siitä on lyhyt matka joka puolelle. Jos matkaamme Rakvereen uudelleen haluan majoittua samassa paikassa. Vaikka, kyllä Rakveressa on muitakin majapaikkoja ja täältä niitä löytyy lisää.
Historiallinen Rakvere
Rakvere sai kaupunkioikeudet 12.6.1302, joten sen historia on värikäs ja pitkä. Ennen nykyistä Rakveren kivilinnaa paikalla oli puuvarustus, joka oli rakennettu jo ennen vuotta 1226, joten Rakvere on ollut merkittävä tukikohta jo kauan ennen kuin siitä tuli kaupunki.
Kuka Rakveren linnan / kaupungin sitten perusti? Tuohon aikaan (1200-1300-luvuilla) mm. Narvan perustivat tanskalaiset. Mutta Rakveren olisi voinut perustaa myös Sakalainen ritarikunta, sillä se hallitsi Liivinmaata (Vanha-Liivinmaa) 1200-luvun Baltian ristiretkistä lähtien 1500-luvulle saakka, milloin alue pikkuhiljaa hajosi ja Tallinna ja pohjois-Viro päätyivät Ruotsin vallan alle.
Mutta ennen Sakalaisen ritarikunnan aikaa, Rakverea hallitsi 1200- ja 1300-luvulla Tanskan kuninkaan alainen herttua, lisätietoa linnan ja kaupungin historiasta täältä.
Tuntuu, että noina vuosisatoina sodittiin koko ajan ja Rakverenkin isäntä vaihtui jälleen 1340-luvulla. Omistajan vaihto tapahtui vuosina 1346 ja 1347, kun Tanskan kuningas myi herttuakuntansa Saksalaiselle ritarikunnalle, joka siirsi sen Liiviläisen ritarikunnan alaisuuteen. Ritarikunta hallitsi aluetta vuoden 1558 heinäkuuhun, jolloin venäläiset ottivat Rakveren linnan haltuunsa. Vuonna 1561 Tallinnan ja pohjois-Viron alue siirtyi Ruotsin kuninkaan hallintaan, mutta ei vielä Rakvere. En tiedä tarkkaa vuosilukua milloin vallanvaihto kaupungissa tapahtui. Jossain valloitussotien tuiskinassa Ruotsalaiset räjäyttivät linnan ja 1635 linna poistettiin sotilaallisten kohteiden luettelosta.
Ainakin Stolbovan rauhan jälkeen Rakveren valtias oli ruotsin kuningas ja Rakveren kartano oli lahja silloiselta Ruotsin kuninkaalta Kustaa II Adolfilta rauhanneuvottelija Reinoud van Brederodelle (1567-1633) palveluksista, joita Brederode tarjosi kuninkaalle Stolbovan rauhanneuvotteluissa 1616-1617. Uusi kartano rakennettiin vanhan päälle, tuolloin jo raunioina olleen fransiskaanisen luostarin raunioita hyväksikäyttäen.
1635 linna siis poistettiin sotilaallisten kohteiden luettelosta ja kuvittelen että Rakveren merkitys pieneni. En osaa sanoa miten kaupunki kehittyi 1600-, 1700 ja 1800-luvuilla. 1700-luvun alussa Ruotsi menetti suurvalta-aseman ja myös Viron alueet ja Viro liitettiin Venäjään, jonka yhteydessä se oli vuoteen 1918, jolloin Viro itsenäistyi kunnes toisen maailmansodan jälkeen se liitettiin Neuvostoliittoon. Maa uudelleen itsenäistyi vuonna 1991.
Enkä tiedä kuinka elinvoimainen kaupunki on tänä päivänä, mutta tiedän että kaupungissa on ainakin jonkin verran teollisuutta, sillä siellä on JELD-WENin Baltian ja pohjois-Euroopan suurin ovitehdas. Kaupungissa pelataan koripalloa Viron pääsarjatasolla ja nopealla katsannalla kaupungilla on useita ravintoloita ja kahviloita sekä moderni ostoskeskus. Ja se hieno kaupunginteatteri ja historialliset nähtävyydet.
Tämän lyhyen tuttavuuden perusteella voin lämpimästi suositella visiittiä Rakvereen. Anna sille mahdollisuus, mutta jos ei ole ihan pakko tulla tammikuussa, tule kesemmällä niin saat nauttia kaupungin epäilemättä kauniista vehreydestä. Tie Tallinnasta Narvaan (E20) joka siis myös Rakveren ohi kulkee, on hyvässä kunnossa ja paikalle pääsee myös junalla noin tunnissa ja vartissa. Lähellä Rakverea on Lahemaan rannikkoalue ja kansallispuisto sekä useita upeita historiallisia ja nyt hienosti kunnostettuja kartanoita, kuten meidänkin vierailemat Sagadi ja Vihula (Sagadin juttuni löytyy täältä).
Vastaa