Kun läksimme road tripin talviaktiviteetti osiosta, Paasikun Husky-taivaasta niin navigaattori sanoi ”suoraan eteenpäin 175 kilometriä”. Pimeässä suoraa tietä oli melko puuduttavaa ajaa ja olin väsynyt päästessämme perille, joten toivoin vain että kaikki sujuu sisäänkirjauksessa nopeasti ja pääsemme nopeasti huoneeseen.
Lapset olivat husky-taivaassa jäätyneet niin pahasti että he toivoivat pääsevänsä ihanaan kylpylän lämpöön. Minustakin kylpylä tuntui ihanalta ajatukselta.
Olin buukannut yöpymiset Medical Spahan Narva–Joesuuhun. No, respan poijalla oli yllään valkoinen takki, josta tuli vaikutelma että olemme todellakin tulleet Terveyskylpylään..
Sisäänkirjautumisessa kysytään aina passin nroa mutta enhän minä sitä muistanut, joten käsilaukun sijasta jouduin kaivelemaan passini matkalaukun uumenista.. argh.. no, saimme avaimet (juu, ihan oikeat avaimet) ja kävelimme huoneeseen.
Esikoisen naama venähti kun hän näki huoneen. Ensinnäkin huoneen värimaailma oli hyvin persoonallinen, ruskeaa ja vihreää. Kolmas sänky oli kerrossänky (en varmasti tilannut kerrossänkyhuonetta), jonka alapeti oli vuodesohva. Vuodesohvan kuosi oli vanhanaikainen. Minua ei ympäristön retroilme haittaa yhtää, mutta esikoinen oli erittäin pettynyt. Minusta on ihan sama minkälainen sisustus on, pääasia valitsemassani paikassa tietysti on se kylpylä, joten sitten vaan kipin kapin uikkarit päälle ja sinne spahan.
Spa oli klo 23.00 asti avoinna, plussat siitä.
Kylpylän pukkari oli postimerkin kokoinen. Suihkuhuone oli puolikkaan postimerkin kokoinen. Ja suihkusta tuli vettä noin neljän sekunnin ajan. Mutta millään tällä ei ole väliä, jos varsinainen spaosasto on upea.
Ta-ta-da-daa! Suihkuhuoneen ovesta kylpylään ja voihan nenä. Allasalueella on yksi uima-allas, jossa on yksi hierova vesisuihku. Uima-altaan toisessa päässä on pyöreä sopukka jossa on muutama hierova suutin. Ja näkyvissä on yksi sauna. Ikkunan takana on palju.
Esikoisen naama venähti vielä lisää..
Ensimmäisen illan kylpyläkokemus ei esikoisen kohdalla ollut siis mikään kovin positiivinen, mutta kuopusti kyllä nautti kun sai sukellella ja polskia. Emme kuitenkaan polskineet yötä myöten, pinkaisimme kylpylästä jo ennen kymmentä pois että ennättäisimme vielä syödä.
Discoa uima-altaassa ja muita ihmeitä
Narvassa päivän oltuamme, toisena spa-päivänä tulimme kylpylöimään jo hyvissä ajoin. Olimme juuri asettuneet siihen ainoaan uima-altaaseen kun kylpyään alkoi valua naisia. Ensin ajattelin, että wau, nämä virolais-venäläiset siskot tulevat kylpylöimään naisporukoilla, sillä altaalle alkoi tulla parin, kolmen ja neljän naisen ryhmiä.
Pian kuitenkin altaalle tuli myös selvä jumppamaikka tai no, ainakin jumppaohjaaja tiukoissa pöksyissään ja pinkissä hupparissaan. Ja valot sammuivat, osittain palasivat, ja huomasin nyt että näillä allasnaisilla on käsissään pimeässä hohtavat rannekkeet. Ja sitten alkoi raikaamaan discomusiikki.
Meillähän alkoi allasdisco. Tai no, ei meillä, me, minä ja tyttöseni, katselimme menoa silmät ymmyrkäisenä, mutta nämä altaassa tanssivat naiset antoivat mennä sydämensä kyllyydestä.
Vielä villimmäksi meno meni jumppaohjaajan tai pitäisikö sanoa esitanssijan, heittäessä altaaseen pussillisen palloja, sellaisia pallomeripalloja.
Mitään muuta funktioita palloilla ei ollut kuin hengennostatus.
Muutama biisi myöhemmin jumppamaikka heitteli tanssijoille hohtotikkuja ja hohtotikkujen kanssa tanssittu discohelmi oli uima-allasdiscon huipennus. Noin puolen tunnin tanssisession jälkeen osa naisista jäi, tai tuli uudelleen altaaseen ottamaan selfieitä ja ryhmäkuvia ja täytyy sanoa, että itäiset siskomme kyllä tuon poseerauspuolen osaavat paremmin kuin ainakaan tämä täti.
Uima-allasdisco oli melkein eksoottinen kokemus, mutta oli siitä se hyötykin että kun en enää jaksanut kyhjöttää pienessä pyöreässä ”poreallasosiossa” (jonka poreet oli tietysti discon ajaksi suljettu, koska kohina) menin tarkemmin tutkimaan onko kylpylässä vielä muuta kuin yksi uima-allas ja sauna ja oudon pieni suihkutila. No, nurkan takaa löytyi infrapunasauna ja vielä sen takaa löytyy melko suuri kylpylän osa, jossa ei kuitenkaan ollut muuta kuin useampi sauna (erilaisia höyrysanoja), eri asteisia kylmiä suihkuja sekä yksi kunnollinen poreallas.
Lisäpalveluna olisi ollut palju, luulin ensin –tietysti kun missään ei mitään lukenut- että paljuun voi mennä kuka vaan ja ajattelin kyllä, että melko eksoottista istua pienessä saavissa vieraiden ihmisten kanssa. Mutta viimeisenä aamuna selvisi, kun juttelin parin suomalaisen koiranäyttelyvieraan kanssa, että palju olikin tilattavissa omaan käyttöön… Joten ihan hyvä etten ensimmäisenä kylpyläiltana pontevasti etsinyt mistä kylpytynnyriin pääsee ja hipsinyt sinne joidenkin ventovieraiden kauhuksi. Ehkä tynnyrissä istunut vieras olisi vain katsonut taivaisiin vaivautuneena. Vähän kuin minäkin olisin tehnyt jos tilanne olisi ollut päinvastoin.
Medical Spa ei ole maailman muodikkain tai hienoin kylpylä ja hotelli, mutta ulkoapäin rakennus on komea, funkkistyylinen ja hohtavan valkoinen. Uskon että vielä kesällä jotenkin vaikuttavampi seisoessaan metsän keskellä. Uskon että tänne on ollut ilo tulla parantumaan kaikkina harmaina neuvostovuosina… Hotellin sivut ovat myös suomeksi ja hotellissa on myös suomenkielen taitoisia henkilöitä.
Viimeinen päivämme itä-Viron perukoilla oli huippu aurinkoinen, joten vuokrasimme respasta potkurin.
Huskyt eivät olleetkaan lomamme ainoa talviaktiviteetti!
Talvinen luonto oli kaunis ja päivä aurinkoinen. Yhdessä tekeminen oli mukavaa. Potkurilla huristelusta tuli mieleen äiti <3 Myös siellä itä-Suomessa talvikunnossapito on viitteellistä, kuten itä-Virossakin.. Tiet ovat hyvässä potkurointikunnossa. Näin muuallakin reissun aikana potkurin parkissa pienen talon pihassa.. Parempihan sillä on huristella kuin tutisevin jaloin pysytellä pystyssä talvisäässä.
Suosittelen lämpimästi kylylälomaa Narva-Joesuun alueella, jos vanhan kylpylän retromeiniki ei kiinnosta, alueella on toki muitakin kohteita!
Alueen muita kylpylöitä
Noorus Spa Hotel, sivut myös suomeksi. Hotelli ja kylpylä näyttävät modernilta. Samalla hiekkarannalla kuin meidän Medical Spa.
Meresuu Spa&Hotel, ison kuvan perusteella kylpylä näyttää kivalta. Tämäkin kylpylä on samalla hiekkarannalla kuin Medical Spakin. Kylpylä on avattu 2008 ja saunaosasto on uudistettu 2017.
Liivarand Spa&Hotel, hyvältä näyttävä kylpylähotelli myös samalla hiekkarannalla. Sivut vain eestiksi ja venäjäksi.
*
Ennen Narva-Joensuuta kävimme mm. Sagadin historiallisessa kartanossa, Husky-taivaassa sekä Rakveressa, ja kävimmehän me Narvan linnassakin. Kotimatkalla pysähdyimme Võsun kylässä.