Viimeinen viikonloppu ennen koulun alkua oli hyvä hetki tehdä pieni retki.
Ajelimme koko perheen voimin päiväretkelle Turkuun, siitä voit lukea täältä ja yövyimme ihastuttavassa Näsinlinnassa Särkisalossa, siitä voit lukea täältä.
Valitsin yöpymispaikan niin että sieltä olisi lyhyt matka Teijon kansallispuistoon, jonne olin halunnut retkeilemään jo jonkin aikaa.
1.1. 2015 Teijo sai kansallispuiston statuksen ja siitä saakka se on ollut retkeilijöiden suosiossa.
Teijossa on noin 50 kilometriä merkittyjä retkeilymaastoja ja lähes kaikki niistä on merkitty helppokulkuisiksi, joten Teijon kansallispuisto sopii perheille ja retkeilyn vasta-alkajille. Tästä löytyy hyvä esite karttoineen puistosta.
Itse olen suuri ympyräreittien fani ja Teijossa on neljä ympyräreittiä; Jeturkastin lisäksi Nenustan ja Onnelannummen helpot alle neljän kilometrin reitit ja lisäksi Sahajärven lähes yhdeksän kilometrin vaativampi reitti. Teijon alueella on myös merkittyjä pyöräilyreittejä. Ja Teijon kansallispuiston vetovoimaa kasvattavat Mathildedalin, Teijon ja Kirjakkalan ruukkikylät.
Myös liikuntaesteisille soveltuvia reittejä on noin kolmen kilometrin verran. Mm. Jeturkastin muinaisrannalle pääsee hyvin myös liikuntarajoitteiset, sillä polku on leveä ja helppokulkuinen. Jopa näin talvella, vaikkei reiteillä ole talvikunnossapitoa.
Alla oleva video on Jeturkastin vievältä leveältä polulta.
että näissä kivikoissa on ollut ranta, jolle on rantautunut muinaisia vaeltajia, jotka ovat saapuneet tänne pohjoiseen saaliseläinten perässä.
Teijon millään reiteillä ei taida olla talvikunnossapitoa, ja Teijossa sillä ei kai juuri nyt ole merkitystä, sillä lunta ei ollut paljoa. Mutta valitettavasti retkeilyseurueeni ei innostunut jatkamaan retkeämme Matildanjärvelle kun olisi pitänyt kävellä umpilumessa.. No, retkeilyn pitää olla ennen kaikkea hauskaa, joten en -tietenkään- pakottanut jengiä, mutta ihan vähän pyöräytin henkisesti silmiäni. Eväät jäivät syömättä, tai no, eivät kokonaan, sillä söimme niitä sitten autossa matkaeväinä. Olihan meillä kahden tunnin ajomatka ja tietysti lapsilla oli Kova Nälkä, koska makkaranpaisto jäi väliin.
Kaiken kaikkiaan meillä oli hauska ja rentouttava miniloma Turussa (Turun visiitistä voit lukea täältä), Särkisalossa (Särkisalon mökkilomasta voit lukea täältä) ja Teijossa, joten tulemme varmasti uudelleen.
Teijon lisäksi vuosi 2019 on toivottavasti muutenkin retkeilyllinen, sillä olen laatinut listan lähikansallispuistoista (joihin ajaa max. kaksi tuntia autolla), joihin muuten Teijo ei ihan mahtunut.. Mutta luvassa ei ole ryppyotsainen, vaan rento ja mukava retkeilyvuosi. Lapset jo kysyivät, ”äiti voidaanko retkeillä joka viikonloppu?”
Mikä on sinun lempi retkipaikka? Mikä paikka on yllättänyt positiivisesti ja onko joku paikka ollut pettymys? Kerro ja jaa omat kokemuksesi!
Teijo on mukava ja tuttu retkeilykohde, ei ole tullut vähään aikaan kumminkaan käytyä kun Satakunnassakin riittää reittejä ja saaria missä retkeillä. Vahinko ettette päässeet Turun-kierroksellanne Tuomiokirkkoon, oli kyllä ensimmäinen kerta kun joku sanoi kirkkoa rumaksi!
En kait minä rumaksi Tuomiokirkkoa sanonut. Se ei ole kaunis. Ei siis silmiä hivele. Mutta en kait sitä rumaksikaan voi sanoa.
Kauneus on katsojan silmässä 🙂
🤩