Suomessa on edelleen vahva mökkilomailun perinne. Useille se tarkoittaa omalla mökillä lomailua (lue: työleiriä ja kyllä, meilläkin on perhepiirissä tällainen), ja joillekin se tarkoittaa vuokramökillä tai lomakylässä lomailua.
Vuokramökit – ja lomakylät- ovat nostaneet tasoaan aiemmista vuosikymmenistä. Muista joskus 80-luvulla, kun olimme leirikoulussa Ahvenanmaan Sottungan saarella ja mökit, jossa asuimme tuon viikon olivat melkoisen alkeellisia. Ehkei sellaisia mökkejä enää ole käytössä missään päin Suomea. Mieleen on jäänyt muovimatot ja muutenkin -jo silloin- kulahtanut ulkoasu. Eihän se tietenkään leirikoulun mahtavuutta vähentänyt, mutta pitkä matka on tultu sieltä tähän päivään.
Tänä päivänä on tarjolla upeita vuokramökkejä ja useimmissa lomakylissä on tarjolla eri tasoista mökkimajoitusta; on niitä mökkejä, jotka onkin tarkoitettu teltan korvikkeeksi, joissa ei ole vessoja saati keittiöitä ja sitten on mökkejä, joissa on jonkinlainen keittiösyvennys ja ainakin vessa ja sitten on huviloita, joissa on täysi varustus.
Huviloissakin on suuria eroja, ei niinkään palveluissa, täysin varusteltu keittiö ja oma sauna on melko arkipäivää, mutta sisustuskusessa on suuri ero luksushuvilan ja tavallisen huvilan välillä. Ja näissä lomakylän mökeissä harvemmin on omaa rantaa, kylpytynnereitä jne. mutta joissakin paikoissa voi esimerkiksi kylpytynnyrin vuokrata.
Mutta miten mukavaa siinä vuokratynnyrissä on lillua jos koko mökkikylän väki vaeltaa ohi.
Mökkikylässä oletusarvoisesti ollaan lähellä muita lomailijoita ja siihen on varauduttu, muttei sielläkään suomalainen toivo että naapurit ovat liian lähellä. On ikävää jos naapurimökistä voi nähdä suoraan omalle terassille. Tai vielä pahempaa, jos mökkikylän liikenne kulkee oman mökkiterassin ohi, silloinhan siinä on paljon väkeä joka voi nähdä mitä mä teen..
Usein huvilamökitkin ovat suunniteltu niin että niiden yhteiset tilat ja joskus myös makuuhuoneet ovat erittäin pienet. Ja tokihan mökille yleensä tullaan tekemään jotain muuta kuin viettämään aikaa sisällä, mutta toisinaan siellä sisällä kuitenkin ollaan ja silloin toivoisi, että sisätilat olisivat mitoitettu yöpyjämäärälle niin että koko sakki mahtuisi mukavasti oleskelutilaan tai ruokapöydän ympärille.
Vinkit ja linkit
Alla esittelen muutaman oman positiivisen kokemuksen mökeistä tai Sottungan tapauksessa positiivinen kokemus alueesta.
- Sottungan saari ei ole mikään turistirysä, mutta saarella on vierasvenesatama ja jotain majoituspalveluita löytyy. Mikäli mitään lähes 35-vuoden takaa muistan, saari on kaunis ja pieni. Ihmiset olivat ystävällisiä ja hyvin ruotsin kielisiä. Meille itäsuomen lapsille, oiva paikka kielikylpeä. ”Hej, jag heter Tanja…”
- Luoman Hirvimökit, Ähtäri. Kaunis leirintäalue Hankaveden rannalla Ähtärin eläinpuiston vieressä. Koko alue on innoissaan pandoista ja oli sitä jo ennen pandojen saapumista (milloin mekin alueella kävimme). Mökit ovat siistit ja tyylikkäät, hyvät peruspalvelut neljälle. Pienet tilat, makuuhuone melkein liian pieni kahdelle.
Meidän Mökkimme oli numero kuusi, järven rannalla ja pienen luontopolun vieressä metsän laidassa. Lapset tykkäsivät pienestä karhun tassulla merkitystä luontopolusta ja tietysti kävimme eläinpuistossa. (meidän kokemuksia Ähtäristä ja Luoman Hirvimökistä täällä) - Rauhalahti Holiday Centre Villas, Rauhalahti, Kuopio
- Kerimaa, Kerimäki. Mökkikylä on jo aika iäkäs, mutta tarjolla on vanhempaa ja tuoreempaa majoitusta. Olen yöpynyt isossa mökissä ja se oli luokkakokouksen jatkopaikkana ihan oiva. Mökki on tilava, nukkumapaikkoja on kymmenelle ja sauna oli oikein toimiva. Myös keittiö oli täysin varusteltu ja mökin pienellä terassilla mahtui hyvin viettämään laatuaikaa.
- Villa Salon huvilat Rengossa. Ihanalla paikalla, upea mökki tai oikeastaan huvila. Huvila sijaitsee järven rannalla ja metsässä. Pikku punahilkka ja äiti kävivät metsäretkellä. (meidän kokemuksia huvilasta kevätloman verran täällä). Huviloiden tiedot löytyvät täältä.
-
-
Jos metsään haluat mennä nyt - Toppalanmökit. Jyväskylän kupeessa Petäjävedellä on ihastuttava Toppalan tila. Kokonaisuuteen kuuluu vanha torppa ja muutama mökki. Olimme perheen kanssa lammaspaimenlomalla Toppalassa ja majoituimme vanhassa torpassa. Ihana paikka. Ja bonuksena lampaiden paimennus mahdollisuus! (meidän kokemuksia Toppalan mökeiltä täällä).
- Villa Karhunkehto, Luosto. Tämän mökin löysin eräästä FB-ryhmästä ja ihastuin kuvista välittyvään tunnelmaan. Mökki on ihana hirsimökki Luostolla ja Luoston alue on mahtava sekä talvella että kesällä.Talvella Luoston alueella voi hiihtää tai lasketella tai vaikka lumikenkäillä läheisessä Pyhä-Luoston kansallispuistossa.Kesällä samainen kansallispuistokokonaisuus ametistikaivoksineen tarjoaa upeaa koettavaa. Kansallispuistossa on mm. Suomen isoin kuru, Isokuru, jonka pohjalla kulkee puinen kävelysilta Pyhänkasteen lammelle ja putoukselle, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä paikkoja ja tietysti luonnon kauniita.Niin, ja Lapissa on sitä jotain tenhoa, jota on vaikeata pukea sanoiksi. Karhunkehdossa en ole vielä itse käynyt keinumassa, mutta tämän puutteen aioin korjata tämän ensi vuoden aikana. Tästä löytyy Karhunkehdon FB-sivut.
*
Rakastan kotimaanmatkailua ja vaikka meillä tällä hetkellä onkin kesämökki (peritty, myynnissä, iloisessa itä-Suomessa, vink vink) tykkään vuokramökeissä juuri siksi että niin voidaan tutustua uusiin paikkoihin ja erityisesti lasten kanssa juuri mökkimajoitus on mukavampaa kuin vaikka hotellimajoitus. Mökeillä on mahdollisuus omaan rauhaan ja rentoutumiseen mutta myös aktiiviseen tekemiseen.
Ja mikä parasta vuokramökillä EI tarvitse kantaa huolta pihatöistä tai seinän maalaamisesta, halleluja ja kiitos!
Joskus kesäisillä kotimaan reissuilla olemme päätyneet vuokramökkeihin vaikka olemme tarvinneet majoitusta vaan yhdeksi yöksi – on niissä omanlaisensa tunnelma, vaikkemme liikkuvan sortin ihmisinä välttämättä ainakaan paria päivää enempää keksisi niissä tekemistä, jos ei sitten lähiseutu ole erityisen kiinnostava. Ahvenanmaalla usein on! Sottungasta tapasin veneilyvuosinamme pitää kovastikin – pitäisiköhän sinne nyt palata johonkin vuokramökkiin? Mekin myimme perintömökin aikoinaan – silloin meillä oli sekä purjevene, että sitten mökki (tai huvila) kun isäkin kuoli ja totesimme, että molempiin ei rahkeet riitä, eikä kesäloma, joten valitsimme veneen. Nyttemmin veneestäkin on luovuttu, mutta ei ole kaduttanut – kaikkea kun voi vuokrata niin halutessaan!
Näin juuri, kaikkea voi vuokrata, kaikkea ei tarvitse omistaa.
Minä erityisesti tykkään mökkeillä, joitakin päiviä ja juuri luonnon helmassa. Mutta tuosta perintömökistä pitäis päästä eroon!