Ensimmäinen kerta Loviisan Wanhojen talojen päivässä

Kävin ensimmäistä kertaa Loviisan Wanhojen talojen –päivässä. Tapahtuma on ihan sympaattinen, vähän kotikutoinen.

Aika paljon tapahtuman tiimoilta on erilaista kirpparia ja myyntipöytää ja suurin osa ihan paikallisen väestön omia pöytiä. Iloinen asia on useista kadunkulmista ja pihoilta löytyvät pop-up-kahvilat. Itsekin yhdessä sellaisessa kävin kahvilla ja pullalla.

Onneksi tapahtuman pääosassa ovat kuitenkin wanhat talot.

Ja voi että ne ovatkin upeita. En ennättänyt kovin monessa käydä ennen kuin piti lähteä, mutta ne joissa kävin, olivat poikkeuksetta todella mielenkiintoisia ja kauniita, upeita uniikkikohteita.

Annoskateus iski ihan urakalla. Ja talokuume.

Tulin Loviisaan autolla ja ostin pääsylippurannekkeen torin myyntikojusta ja ummikkona lähdin vaeltamaan kohti vanhaa kaupunkia. Kävelin pitkin Kunigattarenkatua ja Puutarhakatua. Tällä kertaa en käynyt muualla, näihinkin noin viiteen kohteeseen ja kahvitteluun meni kuitenkin pari tuntia.

Ensimmäinen kohde, johon poikkesin, oli nro 23 Smirnoffin piha. Sisään taloihin ei päässyt, mutta historiallisen talon sisäpihalle oli tietenkin mielenkiintoista kurkistaa. Smirnoffin talo on oikeastaan useamman rakennuksen muodostama L:n muotoinentalokokonaisuus 1800-luvulta. Nimi tulee talon varakkaalta omistajattarelta, valtioneuvoksetar Smirnoffilta, joka omisti talon 1800-luvun loppupuolella. Hän itse asui talon yläkertaa ja hän muutatti alakerran useaksi vuokra-asunnoksi.

Seuraava kohde oli nro 25 Vackerbacka. Tämä kohde on kaikella tavalla kaunis. Ensinnäkin perhe, joka talossa nyt asuu, on remontoinut talon lattiasta kattoon, sillä vuotava katto oli tuhonnut talon melko tehokkaasti.

Perhe on tehnyt suuren työn ja perusteellisesta remontista johtuen vanhus on talvellakin lämmin ja asuminen talossa on mukavaa. Sisustus oli ehkä käytikohteistani hienoin.

Olohuoneen yläpuolella on makuuparvi. Talo on täynnä kauniita sisustuselementtejä. Talon rouvan työtilasta löytyi tällainen kaunis lämmitin. Käytännöllisyys ja tyyli!

Seuraava käyntikohde oli ihanan keltainen nro 27 Villa Lilla Gula Puutarhakadulla. Talo-kaunokainen on rakennettu 1890. Taloa on remontoitu 2002 ja 2014 ja myös tässä talossa yhdistyi kauniisti vanha ja uusi.

Puutarhakadulla oli avoinna myös Ajurintalo (talo nro 26), mutta siinä en käynyt sisällä. Sen sijaan seuraava käyntikohde oli pieteetillä kunnostettu nro 29 Villa Jose. O-la laa!

Tietysti myös Villa Jose on kaunis sisältä, ulkokuori (paitsi uusi upea katto) onkin vielä melko ”elämää nähnyt”, mutta sisätilat on korjattu vanhaa kunnioittaen.

Talo on alunperin rakennettu noin 1850, mutta se on yli 160-vuoden historiansa aikana mm. kasvanut paljon.

Uusinta ulkonäkörintamalla on 1940-luvulla rakennettu mansardikatto. Erityisen mukavaa talossa oli nähdä tietotauluja, joista sai lukea mitä kaikkea missäkin tilassa on tehty.

Viimeinen käyntikohteeni oli nro 30 Merimiehen mökki. Tämäkin talovanhus on kokenut historiansa aikana valtavan muodonmuutoksen. Talon vanhin osa on 1700-luvulta. Silloin talo on ollut pieni mökki, nyt sen melko pieni ulkonäkö kätkee sisäänsä yllättävän suuren talon. Talon sisäpihan puolelle on rakennettu talon uusi keittiö ja märkätilat. Pihan perällä on vielä erittäin toimivan näköinen piharakennus.

Keskustassa oli 34 kohdetta, joten yksi päivä ei olisi riittänyt edes keskustan kohteisen läpikäyntiin. Lisäksi lähes kaksikymmentä kohdetta on Pernajassa ja Isnäsissä sekä Strömforsin ruukissa.

Kenelle tämä tapahtuma on?

Tämä tapahtuma on kaikille, jotka suunnittelevat remonttia, tai tykkäävät vanhoista taloista.  Ei ehkä pienille lapsille, tai lapsille ylipäänsä. Itse olen iloinen etteivät lapseni lähteneet mukaan, sillä heillä ei olisi ollut kärsivällisyyttä katsella taloja edes niitä paria tuntia, jotka vietin tapahtumassa. Tulenko toisten? Kyllä tulen. Seuraava mahdollisuus on joulun alla, Loviisan Joulu -tapahtumassa, tässä linkki tapahtuman sivuille. Jouluun liittyen kahtena viikonloppuna ovat avoinna Wanhan ajan Joulukodit, la-su 1.-2.12.2018 & 8.-9.12.2018.