Suppailua Strömforsissa

Silloin tällöin poden huonoa omaatuntoa siitä, että lapseni eivät saa minulta perintönä liikunnan iloa vaan mallin sohvalla rötköttämiseen. Viimeksi tätä surressani muistin kuulleeni (ihanilta bloggari-naisilta Nooralta ja Terhiltä) Outdoor Factory –nimisestä paikasta.

Outdoor Factory on nimenä vähän pelottava henkilölle, joka ei siis varsinaisesti mikään ulkoilmaihme ole. Mutta kun vaa’assa on omantunnon kolkutus niin tälläkin äidillä lapsiin liittyvä huono-omatunto saa aikaan toimintaa.

Outdoor Factoryn koko nimi on Strömfors Outdoor Factory ja nimi tulee paikan historiasta. Ulkoilmaelämän perusleiri on perustettu Strömforsin ruukin vanhan muovi- ja sähkötehtaan tiloihin. Vuokrattavat välineet ja sisäliikunta tilat löytyvät tehtaan vanhasta konepajasta.

Tila on tähän käyttöön upea, sillä ensinnäkin tilaa on runsaasti ja toiseksi vanha konepaja on mukavasti kunnostettu ja sisustettu uutteen käyttöön.

Jotain vanhaa on jätetty näkyviin, kuten neukkarin upea sähkötaulu.

Välinevuokraamon lisäksi konepajasta löytyvät joogasali, kuntosali ja pieni kiipeilyseinä ja lisäksi pukuhuone ja peseytymistilat.

Outdoor Factoryn kahvila on rakennettu tehtaan vanhaan porttivahdinkoppiin. Kahvilan terassille luo varjon vanha tammi, joka on nähnyt ruukin elämää yli 200 vuoden ajan.

Outdoor Factory sijaitsee Strömforsin ruukinkylässä, jossa on mukavasti muutakin elämää. On pieniä käsityöläispuoteja, kahviloita, ravintola, museokin ja Outdoor Factoryn majatalo sekä ruukin päärakennuksessa sijaitseva Bed&Bistro, joka tarjoaa nimensä mukaisesti majoitusta sekä ruokaa. Kylässä on myös kirkko (jossa on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu) ja kauppa. Palveluja on siis riittävästi, jotta ruukissa voi viettää vaikka useammankin päivän.

Outdoor Factory tarjoaa puitteet ja mahdollisuuden monipuoliselle ulko- ja sisäliikunnalle. Yritys vuokraa maastopyöriä, kanootteja, kajakkeja, suplautoja sekä retkeilyvälineitä.

Ruukin ympäristö on ihanteellinen paikka luonnossa kulkemiseen. Ruukkikylää ympäröi Kymijoki, joten läsnä on vesi sekä metsäluonto. Kylältä lähtee luontopolku sekä myös hieman pidempiä vaelluspolkuja.

Minä olen Saimaan tyttö, joten minun mielenmaisemaan kuuluvat vesi, saaret ja metsät. Merellä on kaunista, mutta se on liian aava, olen sisävesien tyttö ja Strömforsin maisema viehättää minua suuresti, se tuntuu kotoiselta.

Vaikka liikuntamahdollisuuksia oli paljon, tällä kertaa halusin tarjota lapsille mahdollisuuden kokeilla suppailua.

Meillä kenelläkään ei siis ollut aiempaa kokemusta laudalla melomisesta, joten meitä kaikkia vähän jännitti. Minua jännitti paljonkin. Mutta toisiamme rohkaisten otimme suppailun ensiliu’ut ruukkikylän Myllylammella, jossa normaalistikin järjestetään peruskursseja.

Otimme kolmelle suppailjalle kaksi lautaa. Lapset suppailivat ensin ja aikani heitä katsottuani lapset vaativat että ”äiti, sunkin pitää kokeilla” ja niinhän oli tarkoituskin, mutta kun se jännitys.. Mutta kuten äidit kautta aikojen, piilotin pelkoni (etteivät lapset luule että tässä-kin asiassa olisi jotain pelättävää..) ja ryömin laudalle. En tosiaankaan kuvitellut että tällä tasapainokyvyllä voisin astua sulavasti laudalle.. Jos olisin sen tehnyt, olisin varmasti molskahtanut Myllylampeen.. No, pikku askelin.

Suppailin polvillani ja niin tekivät lapsetkin. Ehkä ensi kerralla ponnistan jaloilleni.

Kömmin siis laudalle ja melko jännittyneenä aloin meloa. Ja vitsi että se oli mukavaa. Aluksi melominen vaati kaiken keskittymiseni, mutta pikku hiljaa pystyn huomioimaan jo mm. maisemia ja nauttimaan laudan liu’usta ja auringosta ja vedestä siinä allani.

Tämä oli jo toinen Ensimmäinen kerta tänä kesänä. Toukokuussa pääsin Visit Jyväskylän ja Eräs Peten vieraaksi Jyväskylän vesille melomaan ja se oli mahtavaa ja nyt tämä suppailukokemus oli todella hauska.

Voin hyvinkin uskoa, että tähänkin tapaan liikkua jää helposti koukkuun.

Ruukin ympäristö tarjoaa monen tasoiselle suppailijalle tai melojalle hyvät vedet, sillä vaikka me olimme pienen lammentapaisessa paikassa niin olisimme voineet mennä myös jokea pitkin ties minne saakka tai kiertää vähän laajemman lenkin ruukkikylän ja läheisen alueen ympäri.

Strömforsin ympäri kulkeva melontareitti on noin 9 km ja se on hyvin suojainen ja kapea ja sen voi meloa joko myötä- tai vastavirtaan. Reitin voi halutessaan laajentaa vielä pidemmäksi kiertämällä Papinsaaren tai Kaarlinsaaren. Ja lähistöllä on myös koskia, joten ne ylemmän luokan melojat, jotka kaipaavat haastetta, voivat myös tulla näille vesille melomaan ja nauttimaan tyrskyistä. Outdoor Factory tarjoaa myös opas- ja opastuspalveluja, joten yksin ei matkaan tarvitse lähteä jos ei halua.

Lisää alueen reiteistä löytyy täältä.

Jos ulkoilma-aktiviteeteissa tulee väsy, niin ei mitään ongelmaa, sillä ruukin alueella voi yöpyä. Alueella on muitakin yrittäjiä, mutta Outdoor Factory pitää majataloa vanhassa Krouvinmäen savitalossa.

Kävimme testaamassa huoneita, mutta tällä kertaa emme jääneet yöksi. Itse asiassa, olisi pitänyt jäädä, sillä meitä kaikkia harmitti hieman kesken jäänyt suppailu. Ja lapsia erityisesti harmitti se että läksimme kotiin ”kesken hauskanpidon”.

Majatalon huoneet ovat perustasoa, mutta sänky tuntui hyvältä. Voisin kuvitella ulkopäivän jälkeen köllähtäväni siihen nukkumaan. Huoneissa ei ole vessoja, ne löytyvät käytävältä. Talossa on myös erittäin viihtyisiä yhteiskeittiö.

Makuuhuone oli mukavan lämpöinen, ei kylmä eikä kuuma. Köllöttelin hetken pedillä ja mietin mitä täällä on sata tai kaksisataa vuotta sitten tapahtunut.

Krouvinmäen talo on rakennettu 1805 työläisasunnoiksi, samoissa tiloissa on toiminut myös krouvi, ja siitä juontaa paikan nykyinen nimi.

Itse ruukki on perustettu aivan 1600-luvun lopulla ja sen kulta-aikaa oli 1700- ja 1800-lukujen vaihde.

Ruukin historiaan on vaikuttanut moni henkilö, mutta vuonna 1790 ruukin johtoon noussut tuolloin vain 31-vuotias Virginia af Forselles, jätti suuren jäljen. Hän johti Strömforsin ruukkia lähes 60 vuotta ja lähes kaikki nykyiset ruukin rakennukset ovat hänen ajaltaan.

Tuntuu jännältä ajatella, että samassa paikassa, jossa minä nyt pötköttelin, on kaksisataa vuotta sitten saattanut pötkötellä joku muu. Hänellä on ollut omat ilonsa, surunsa ja unelmansa. Ehkä hän on työskennellyt rautaruukissa. Ehkä hänen lapsensa ja lapsein lapset päätyivät rautaruukkiin töihin, sillä rautaruukkipajat toimivat yli 250 vuotta, vuoteen 1950 ja sahatoiminta jatkui vielä senkin jälkeen. Viimeisenä alueella toimi muovi- ja sähkötehdas, jonka porttikopissa nyt siis toimii Outdoor Factoryn kahvila.

Kun aloitimme suppailun oli kaunis kesäpäivä ja taivaalla oli valkoisia pilven pompuloita, mutta pikkuhiljaa taivas tummeni. Tummenevien pilvien alla aloin koota meidän leiriä autoon. Suppailimme uikkareissa ihan siltä varalta, että molskahdamme, mutta meistä kukaan ei tippunut laudalta. Lopuksi kuitenkin kastuimme kesäisessä vesisateessa.

Kenelle sopii?

Stamford Outdoor Factory soppy jokaiselle, joka nauttii luonnosta, liikunnasta tai vanhoista ruukkimaisemista. Paikka sopii ihan hardcore-ulkoilijoille mutta myös meille sohvaperunoille.

Peukku ja viisi tähteä!!

*Lisätietoja Stömfors Outdoor Factorystä täältä.