Tämä on puhdas fanipostaus. Rakastan muumeja, olen aina rakastanut, vaikkakin lasten myötä rakkaus joutui koville.. Fanitan Tovea ja
toivoisin että voisin sukeltaa muumien maailmaan vähäksi aikaa seikkailemaan.
Onneksi Suomi on muumine fanittamiseen ihan ykkösmaa. Meillä on täällä useita kohteita jossa voi fiilistellä muumien tassujen jäljillä ja livahtaa hetkeksi muumien jännittävään maailmaan, kiitos Tove!
Naantalin Muumimaailma
Ehdoton muumien ystävien ykköspaikka.
Muumimaailmassa jokainen pääsee halaamaan muumeja -ja se on ihan parasta-.
Lisäksi pääsee näkemään Muumitalon ja vaikkapa kulkemaan Nuuskamuikkusen jalanjäljissä tämän tenttaleiriin. Puhumattamaan Haisulin, Nipsun ja Pikku Myyn tapaamisesta. Ja uimakoppikin on paikoillaan meren rannalla. Ja olen nähnyt Drontinkin.

Erään perhevisiittimme huippuhetki kuopustille oli Nipsun hännänveto..
Kaikki Muumimaailmassa käyneet tietävät etteivät muumit puhu, mutta se ei haittaa yhtään. Muumikirjoissa on monenlaista viisautta ja filosofista ruokaa meille kaikille, mutta Muumimaailman muumit ovat puhtaasti halattavia, lämpimiä, iloisia, jotenkin lohduttavia.

Parasta heti muumien halailun jälkeen on Muumimaailman ihana luonnollisuus. Maassa ei ole mitään muovista tai pakotettua. Muumien talot ja tarinoiden miljööt on rakennettu kivasti luonnon kauniille saarelle. Läsnä on monet muumikkaat elementit, kuten meri, ruusut ja kauniit kalliot.

Muumimaailma ja muumit menevät syksyn tullen talviunille, talvella muumit heräävät siinä hiihtoloman paikkeilla vähäksi aikaa talven riemuihin. Lopullisesti talviunilta muumit heräävät kesäkuun alussa.
Vuonna 2018 Muumimaailma on avoinna 9.6.- 26.8. Liput ovat 29 euroa
Tampereen Muumimuseo
Kesällä 2017 avautui maailman ensimmäinen Muumimuseo Tampere-talossa.
Museon näyttely on kertakaikkiaan upea. Se esittelee 38 kuvaelmaa kirjoista tutustuista tilanteista ja lisäksi kymmenittäin alkuperäisiä kuvituskuvia. Teokset ovat osa Tove Janssonin ja hänen puolisonsa Tuulikki Pietilän lahjoitus Tampereen taidemuseolle.
Tunnelma museossa on hämyinen ja hieman salaperäinen. Kävimme museossa perheen kanssa ja lasten käsrimättömyys hieman häiritsi (minua), sillä olisin voinut ihastella ja toljotella kuvaelmiaa vaikka ja kuinka.
Kuvaelmat monipuolistavat kuvaamme muumien maailmasta. Ne ovat tavallaan kuin kurkistuksia tai valokuvia tuohon satumaailmaan, jonne kirjojen avulla meistä jokainen voi matkustaa.
Suosittelen kaikille muumien ystäville. Ei ehkä aivan pienille lapsille.


Muumimuseossa ei saa kuvata, joten visiitistämme ei valitettavasti ole juurikaan kuvia vaikka haluaisin näyttää erityisesti tunnelmallisia kuvaelmia.

Avoinna ti-pe, 9-19, la-su 11-18, liput 6-12 euroa, alle 3-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.
HAMin Tove-näyttely
Vähemän tunnettuun Toveen pääsee tutustumaan HAMin pysyvässä Tove-näyttelyssä, jossa on esillä mm. kaksi erittäin suurta öljymaalausta, joista pääsee kurkistamaan Toven elämään. Ja siellä jossain maalausten reunoilla näkyy tuttu hahmo.
Teoksissa Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa (molemmat vuosilta 1947) vilkahtaa tuttu muumihahmo.
Ensimmäinen muumikirja oli julkaistu sodan aikana vuonna 1945. Muumit ja suuri tuhotulava –kirjassa seikkaili hyvin saman näköiset muumit kuin Juhlat maalla -teoksen nurkassa vilkahtava muumipeikkohamo. Teoksen värimaailmassakin on jotain samaa, vihertävää.
Tove-näyttelyn takahuoneessa voi piirtää, lukea muumi-kirjoja sekä voi tutustua aikoinaan Auroran sairaalan seinässä nähtyyn muumi-aiheiseen maalaukseen, jossa pääosassa ovat Vilijonka perheineen. Museossa voi muuten itsekin kokeilla freskon tekemistä.




HAMin Tove Jansson -näyttely on siis osa museon pysyvää näyttelyä. Vaikka se on pieni niin se antaa mielenkiintoisen kurkistuksen Tove Janssonin hänelle itselleen erittäin tärkeään taidemaalaripuoleen.
Itse hän koki olevansa maalari ja jossain vaiheessa elämää hän oli hyvinkin kyllästynyt muumeihin.
Tove kuitenkin kirjoitti vuosina 1945-1977 12 muumikirjaa, kiitos niistä Tove.
Vastaa