Milloin viimeksi olet viettänyt laatuaikaa puolisosi kanssa? Jos et muista, on ehkä aika miettiä mitä voisitte tehdä yhdessä.

Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta viihdykkeestä, mutta aika moni nauttii pienestä hemmottelusta. Niin minäkin. Ja minulle hemmottelua on esimerkiksi pieni kaupunkiloma puolison kanssa.

Viimeisellä minibreikillä Helsingissä ohjelmassa ei ollut mitään sen kummenpaa kuin teatteriesitys, hyvää ruokaa ja yöpyminen vähän paremmassa hotellissa.

Valitsin yöpymiseen arkiluksusta varaamalla huoneen Hotel Lilla Robertsista. Oi, se kannatti.

Kun tavallisesti esim. työmatkoilla käytän ketjuhotelleja, jotka sinänsä ovat ihan mukavia ja ajavat asiansa, on kuitenkin aivan eri asia viettää yö hotellissa, jossa kaikki pienetkin yksityiskohdat on mietitty (poislukien parkkeeraus) ja tyyli pitää huoneiden ohjeistuskyltteihin ja hissin sisustukseen saakka.

Hotel Lilla Roberts on sisustettu art deco –tyyliin ja vanhana Hercule Poirotin ystävänä, huomasin miten paljon hotellin interiööri muistutti Poirotin asunnon tyyliä.

Jo respassa meitä oli vastassa mukavat ja ystävälliset respan naiset ja palvelu oli huomaavaista. Kirjautuminen sujui nopeasti ja meidät saatettiin perille, sillä huoneemme oli eri rakennuksessa kuin respa. Ystävällinen saattaja tarjosi apua pienen matkalaukkuni kanssa, mutta keski-ikäisenä, kaiken raahaamaan tottuneena naisena, en osannut ottaa tarjousta vastaan.. Ehkä ensi kerralla.

Olin valinnut vähän paremman huoneen (Style) ja se olikin oikein mukava. Suuri ja viimeistellysti sisustettu. Ja sänky. Vau, sänky oli eripitkä sekä leveä. Ja siinä oli oikein mukava köllötellä. Suosittelen erityisesti Sinulle pitkä ihminen, mutta kyllä me pätkätkin nautimme laadusta.

Huoneessa oli ison sängyn lisäksi myös pari mukavaa nojatuolia.
Huoneessa oli ison sängyn lisäksi myös pari mukavaa nojatuolia.
Vaikka huoneessa toki olikin muitakin huonekaluja, kuten pari nojatuolia ja rahi sekä kirjoituspöytä ja tuoli, vietimme breikin luonteesta johtuen suurimman osan hotellihuoneessa viettämästämme ajasta sängyssä tai pitäisikö sanoa sängyllä. Joten kyllä mukavat nojatuolit ja muut huonekalut ovat lähinnä sisustuksellista rekvisiittaa, mutta oikein mukavaa sellaista.

Ja mitä tulee aamiaiseen, joka mielestäni on hotellin hyvyyden mitta, se täytti odotukset. Tarjolla oli kaikenlaista mitä aamiaisilla yleensäkin on, kuten croisantteja, hilloa, karjalanpiirakoita ja puuroa, mutta myös jotain sellaista jota ei yleensä ole, kuten tyrnishotteja sekä ihanaa kotimaista hunajasimaa. Sekä herkullista raparperipiirasta. Tarjolla olleet leivät olivat laadukkaita. Ja pekoni oli rapeaa. Kahvikin oli ihan hyvää ja lehtiä oli tarjolla, joten aamiaishetki oli täydellinen. Suosittelen Sinulle arjen luksushetkistä nauttiva. Ja Sinulle keski-ikäinen, joka olet leimautunut sanomalehtiin, uutisten lukeminen kännykältä ei todellakaan ole sama asia…

Muhkeat tyynyt, muhkealla sängyllä
Muhkeat tyynyt, muhkealla sängyllä
Tällä breikillä nautimme lounasta Mamma Rosassa (Runeberginkatu, Töölö), lähinnä, koska siihen oli autolla –tullessamme maakunnista- helppo parkkeerata ja olen joskus nuoruudessa, Museokadulla asuessani, nauttinut Mamma Rosan herkuista hyvillä mielin, joten suhteeni ravintolaan on hieman nostalginen.

img_3943 img_3944

 

img_3941img_3942

Lounas oli ihan ok, ei maailmaa räjäyttävä mutta ihan kelvollinen.

Mies söi toast skagenin ja marmorihärkää ja minä nautin blinit muikunmädillä sekä luomukaritsanpotkaa. Ruoka oli niin tuhtia, ettei tilaa jäänyt jälkiruualle.

Mamma Rosan lounaslistassa oli sellainen hauskuus, että naapurissa olevan Tokyo 55:n sushit ovat myös saatavilla. Rajoitetusti toki, mutta kuitenkin. Ravintolat ovat saman yrityksen puljuja, joten se ja hyvä tahto selittävät tämän mukavan lounaslistan yksityiskohdan.

Mamma Rosassa on tarjolla muissakin paikoissa yleistynyt menulounas eli riippuen syötävien ruokalajien määrästä hinta vaihtelee noin 20-30 euron välillä. Suosittelen vähän hitaampaan lounastamiseen ja jos arvostat perinteistä tyyliä, italialaistyyppistä ruokaa tai et ole varma haluatko pizzaa, potkaa vai sushia.

Minibreikkihän ei voi olla pelkkää syömistä ja makoilua, varsinainen syy Helsinki-matkalle oli tietysti teatteriesitys. Olin kuitenkin unohtanut syksyllä tilata liput Kaupunginteatterin Komisario Palmuun ja kas, Palmun esitykset loppuivat vuodenvaihteessa, joten piti löytää joku muu kappale. Valitsin Kansallisteatterin Luulosairaan lähinnä mukana häärivän Minttu Mustakallion vuoksi.

img_3952

Odotin hauskaa komediaa, mutta ei tuollainen puskafarssityyli kuitenkaan  jaksanut ilahduttaa minua.

Ehkä vika oli odotuksissa, en tiedä. Ehkä Luulosairasta esitetään samaan tyyliin kuin Moliéren aikana, mutta en kyllä oikein lämminnyt esitykselle. Kansallisteatterin Facebook-arvioiden mukaan, sekä sen perusteella, että katsomo oli täynnä, moni  on esityksestä tykännyt, mutta minä en voi sitä Sinulle suositella.

img_3951-1

Mitä Helsinki minibreikistä sitten jäi käteen? No, ainakin itse olin energinen kotiin palatessani, ajattelin puolisoani jälleen rakkaana ukkonani enkä vain samassa taloudessa asuvana outona tyyppinä, jolle en onneksi ole mitään sukua.. Tosin, lapseni ovat.

p.s. niin, se parkkeeraus Hotel Lilla Robertsissa, Kasarmintorin Q-parkkiin viemällä säästää 20% parkkimaksuista, respasta saa alelipun (Fabianinkatu 17).

Advertisements