Aurinkoinen päivä luvassa, joten tänään oli hyvä päivä lähteä retkelle yhteen lempipaikoistani Helsingissä. 


Pakkasin autoon lapset ja vähän evästä ja lupasin lapsille kivan tyttöjenretkipäivän.

Suomenlinna on tietysti juuri siellä missä ennenkin eikä saari ole miksikään muuttunut, mutta verraten 90-lukuun, jolloin olen enemmän viettänyt kesäpäiviä Suokin kallioilla, jotain on muuttunut. 

Kauppa on saanut lauttarantaan uuden hienon rakennuksen. Vanha kaupan talo onkin jonkun yksityisomistuksessa. Liekö alakerran tilaan tulossa jotain kaupallistatoimintaa? 

Saarella on myös huomattava määrä uusia kahviloita ja ravintoloita ja kokonaan uusi Suomenlinnakeskus.

Saari vetää valtavasti turisteja, joten kiva että palveluitakin on mennä vuosia enemmän.

Valtaväylät ovat lähes kokonaan mukulakiveä, ehkä näin oli ennenkin, mutta silloin en kyllä muista kivillä kävelyn olleen minkäänlainen rasituksen aihe. Nyt -jotain kakskyt vuotta myöhemmin- jalat huusivat välittömästi halvoissa markettitennareissa hoosiannaa, joten jos tästä jotain opin niin Suomenlinnaan kannattaa pistää jalkaan oikeasti hyvät kengät.

Lapsilla oli mukana uimakamppeet, mutta merivesi näytti epäilyttävältä. En ole piiiitkään aikaan ollut uimamielessä merenrannalla, joten en osannut arvioida olisiko vesi ollut ok vai oliko vedessä liikaa levää tai oikeastaan juuri sinilevää. Uiminen jäi.

Mutta eräs asia oli täysin toisin, Suomenlinna on erittäin hyvä paikka pelata Pokemon go -peliä… Juu, kuljimme turistilaumassa puhelimet käsissä välillä ilosta ja välillä turhautumisesta kiljuen. 

Yksi asia on ja pysyy: Suomenlinnan mahtava miljöö ja upeat maisemat. Maisemia ihaillessa sielu lepää. 

Tällä kertaa jätimme paikan museot väliin vaikka kuopusti vähän Lelumuseoon mieli ja esikoinen mietti Vesikkoa. Pokemonien metsästys vei kuitenkin tällä kertaa voiton. Käydään museoissa joku pilvinen päivä. Tämä päivä oli mahtava juuri näin, pari evässtoppia, mahtava määrä Pokestoppeja ja uusia Pokemoneja.

Mainokset